Amanda Pasanen

852

Vihreät

Kallio

Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon, koska haluan kaupunkipolitiikan kautta päästä ratkomaan sukupolvemme isoimpia haasteita: globaalia ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Olen taustaltani ympäristötieteilijä, joten näiden globaalien ympäristöongelmien juurisyyt ja paikallisesti toteutettavat ratkaisut on hyvin tiedossa. Nyt on vain otettava ne käyttöön.

Minun Helsinkini on vihreä edelläkävijä luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja ilmastokriisin torjunnassa. Tehdään liikenteestä ja energiantuotannosta päästötöntä ja suunnitellaan uutta kaupunkia ilmastokestävästi ja lähiluontoa vaalien. Helsingin tulee olla kaupunki, jonne eritaustaiset ihmiset ovat tervetulleita ja jossa luonto on aina lähellä.

Kotisivu:
http://www.amandapasanen.fi

Puolue/lista:
Vihreät

Ehdokasnumero:
852


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Kansallinen kaupunkipuisto turvaisi Helsingin arvokasta ja kaupunkilaisten rakastamaa luontoa ja suojelisi tärkeitä ekologisia käytäviä kaupungin viheralueiden välillä. Kirjoitin aiheesta aiemmin: http://www.amandapasanen.fi/2020/05/15/helsinki-ansaitsee-kansallisen-kaupunkipuiston/

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Yhä useampi ihminen haluaa asua Helsingissä. Tänne muutetaan niin opintojen kuin töiden perässä, hyvien palveluiden ja viihtyisän kaupunkiympäristön houkuttelemana. Minun Helsinkini on sellainen, jossa myös nuorilla, opiskelijoilla ja vähävaraisilla on mahdollisuus asua. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että me rakennetaan tänne tarpeeksi asuntoja, jotta asumisen hinta ei nouse liian korkeaksi.

Riittävä asuntotuotanto on tehtävä kestävästi luontoa ja viheralueita säilyttäen. Siksi onkin tärkeää, että rakennamme tiivistä kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, emmekä anna haja-asutuksen viedä kohtuuttoman paljon maapinta-alaa luontoalueilla. Kirjoitin aiheesta: http://www.amandapasanen.fi/2020/11/10/mita-on-ekologisesti-ja-sosiaalisesti-kestava-asuntopolitiikka/

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Helsingin Keskuspuisto on äärimmäisen arvokas viheralue niin helsinkiläisten hyvinvoinnin kuin kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta. Sitä tulee suojella.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Riistavuoren kalliometsä on upea paikka ja sen arvokkaita luontoarvoja tulee suojella mahdollisimman hyvin Vihdintien bulevardin rakentuessa. En osaa vielä ottaa tarkkaa kantaa rakentamisen lopulliseen määrään ja sijoitteluun, sillä mielelläni kuulen myös kaupungin virkakunnan perusteluja ja näkemyksiä rakentamisen tarpeesta bulevardin toteutumisedellysten turvaamiseksi. Kaupunkibulevardit ovat tärkeä osa Helsingin ilmastokestävän liikennejärjestelmän ja kaupunkirakenteen kokonaisuutta.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Meri-Rastilaan on tärkeää saada jonkin verran uutta rakentamista alueellisen eriytymisen pysäyttämiseksi hyvien julkisen liikenteen yhteyksien (metro) lähelle. Tämä täydennysrakentaminen on tehtävä kuitenkin lähiluontoa mahdollisimman hyvin vaalien.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Savonkadun hankkeen rakennusmääristä ja tarkoista paikoista ei vielä ole päätetty ja arvokkaat kalliokohteet tulee tietenkin säilyttää kaupunkilaisten käytössä. Hankkeessa tehdäänkin yhteistyötä kaupunkilaisten kanssa tärkeimpien paikkojen suojelemiseksi. Yleisesti ottaen Savonkadun ympäristö on hyvä alue kehittää viihtyisämmäksi ja jos johonkin kannattaa rakentaa toimistotiloja, niin karuun paikkaan junaradan varteen lähelle Pasilan asemaa ja hyviä julkisen liikenteen yhteyksiä.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Malmin lentokentän kaksi isoa asemakaavaa on jo hyväksytty valtuustossa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että alueen rakentamista ei näiltä osin voi enää vähentää. Alueen luontoarvojen turvaaminen on huomioitu kaavoissa mahdollisimman hyvin liito-oravista niittybiotooppien säilyttämiseen.

Alueen puiston kehittämisen voittanut ehdotus pyrkii myös lisäämään alueen monimuotoisuutta. Malmin lentokenttä on Helsingin yleiskaavan (2016) tärkein uusi rakennusalue ja mielestäni ne 25 000 asukkaan uudet kodit kannattaa mieluummin rakentaa vanhalle lentokentälle kuin rakentaa ne jonnekin, jossa menetämme arvokkaita luontoalueita.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Helsingin rannat on pidettävä auki ja kaupunkilaisten käytössä.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita. Helsingin kaupungin tai kenenkään muunkaan suunnitelmissa ei ole missään vaiheessa ollut poistaa pyöräilybaanaa. En tiedä mistä tällainen luulo on tullut. Pientä harkittua täydennysrakentamista voi mielestäni tehdä, kunhan tärkeimmät ja arvokkaimmat näkymät säilyvät. Täydennysrakentaminen jo rakennetuille alueille säästää luontoa muualla.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Jos jonnekin kannattaa rakentaa toimitiloja, niin jo rakennetulle alueelle maamme parhaimpien julkisten yhteyksien äärelle. Rakentamisen pitää kuitenkin istua hyvin kaupunkikuvaan ja olla ihmisen kokoista kaupunkia. Elielinaukion kilpailussa on turvattu Vltavan säilyminen.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään. Yleiskaava on monien erilaisten poliittisten näkemysten kompromissi eikä sitä ole syytä avata. Esitettyihin huoliin puututaan asemakaavoissa. Yleiskaava 2016 on merkittävä muutos koko Helsingin kaupunkisuunnitteluun, jossa uutta kaupunkia rakennetaan raideliikenteen varaan ilmastokestävästi. Tämä on todella merkittävä ajattelutavan muutos sen jälkeen, että olemme puoli vuosisataa rakentaneet kaupunkejamme saastuttava autoilun varaan. Tiivis kaupunkirakenne hajautetun rakentamisen sijaan säätää myös merkittävästi luontoalueita rakentamiselta. Ei ole myöskään mitään merkkejä siitä, että kaupungistuminen (ihmisten muutto maaseudulta kaupunkeihin) hidastuisi merkittävästi koronanpandemian takia.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Kaavoituksesta päättävät niin nyt kuin tulevaisuudessakin kaupunkilaisten valitsemat poliitikot eivätkä rakennusliikkeet.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Omassa puolueessani ei ole ryhmäkuria, joten olen vapaa äänestämään niinkuin itse parhaaksi katson. Mielestäni politiikassa on kuitenkin tärkeää yrittää keskustelun kautta päästä yhteisiin kompromisseihin.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Helsingin luonto on minulle äärimmäisen rakas. Olen kasvanut Keskuspuiston varrella ja vietän kaupunkiluonnossa aikaa lähes päivittäin ulkoillen ja usein lintuja havainnoiden. Luonnonläheisyys on Helsingin erityispiirre ja sitä tulee vaalia. Luonto on minulle tärkeä niin virkistysalueena kuin myös laajemmassa mittakaavassa osana globaalia luonnon monimuotoisuutta, joka on tällä hetkellä uhattuna.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Keskuspuisto, Haltiala, Niskala, Pitkäkoski, Itä-Helsingin rannat ja saaret, Mustikkamaa.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Helsingin upea monipuolinen luonto on arvokkainta mitä meillä on. Kaupunkimetsät, kattava viherverkosto ja merellisyys tekevät Helsingistä vehreän luonnonläheisen pääkaupungin. Sellainen sen pitää olla myös jatkossa!