Arja Karhuvaara

286

Kokoomus

Ullanlinna

Neljännen kauden monipuolisen vaikuttajauran kaupunginvaltuutettu, Uudenmaan liiton hallituksen ja valtuuston jäsen, Kulttuuri- ja vapaa- ajan lautakunnan varapj. Työurani olen tehnyt kuntoutusalan tilojen suunnittelussa ja varustajana, neurologisten sairauksien ja työterveysfysioterapian erikoisfysioterapeuttina yksityisyrittäjänä. Lisäopintoja olen tehnyt Jyväskylän Yliopiston avoimella puolella ja Sibeliusakatemian musiikkiterapiaopintoina.

Olen pitkän linjan partiolainen, avantouimari, puutarha-aktivisti, historiaan hurahtanut viiden pienen ihmisen mumi ja kolmen oman aikuistuneen lapsen äiti. Haluan luonnon muokkaamat rannat, saaret ja merellisyyden, luontoalueet sekä hiljaisuuden ja pimeyden terveyttä tukeviksi mahdollisuuksiksi myös Helsingissämme. Ne luovat myös mahdollisuuden yrittäjyydelle.

Kotisivu:
https://arjakarhuvaara.fi

Puolue/lista:
Kokoomus

Ehdokasnumero:
286


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. Vihersormet tarvitaan nykykeskustasta joka ilmansuuntaan, Nuuksio, Keskuspuisto ja Sipoon kansallispuisto voivat luoda paitsi terveyden edistämistä, kulissit toimeliaisuudelle, rauhoittumiselle ja yrittäjyyteen. Matkailu sekä kaiken ikäisten mahdollisuus päästä nauttimaan saariston ja puistojen luonnosta tulee tehdä mahdolliseksi luonnon ehdoin, ei sitä liikaa muokkaamalla.

Viheralueiden koko ei kuitenkaan saa ottaa ylivaltaa kaupungin kehittymisestä vaan sitä tulee kunnioittaa aluekaavoituksessa niin, että mahd.paljon luontoa pyritään jättämään rakentuville alueille sitä keinotekoisesti muokkaamatta. Leirejä, koululaisryhmiä, leirielämää, liikuntapalveluja mahtuu alueille nykyisestä. Vastuullinen käyttäytyminen ja asianmukainen hoitaminen on oltava kaiken perusta.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Monipuolista asumista tarvitaan. Helsinki on kaupunkiympäristöä, ei maaseutua.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. Alueen laidat tulee siivota, siirtolapuutarha- alueita voisi kaupungin keskustasta, kallilta rakennusmaalta väheltää ja siirtää alueet selvästi kaupungin ulkopuolelle.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Avoimet talot ja metsäalueelle avautuvat pihat tuovat luonnon ja valon koteihin ja puutarhoihin, mutta vähentävät liikenneväylien haittamelua puistossakin. Massiivisia kortteleita sekä rannoilla että luonnon keskellä vastustan niiden maisemia ja luonnon näkymistä varjostavan vaikutuksen takia.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. En ole perehtynyt tarpeeksi alueeseen, jotta voin vielä antaa asiasta mitään mielipidettä. Vastustan pääosin kaikkea ylimääräistä maaston ja luonnon muokkaamista rakentamisen yhteydessä. Talot tulisi saada luonnon keskelle ja maan muotoja mukailemaan, ei louhitun ja luonnosta kuoritun tasanteen päälle. Isojen kallioalueiden omistajien lobbaus ja luottamushenkilötuki näkyy kaikessa massiivisessa kallioalueiden lohkomisessa. Se on businesta, varsinkin jos siihen otetaan vastaan esim. jätemaita tai ruoppausjätettä.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Toimistorakentamista en enää kannata, asuntoja kylläkin. Työn luonne ja etätyön lisääntyminen muuttavat toimistotalojen tarvetta. Omistusasumista keskusta- alueille tulee lisätä edelleen jos se vain on mahdollista. Asumistuilla osinkojaan jakavia rakennusinvestoreita ei enää enempää tarvita.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Maaperätutkimukset ja asuntojen kysyntä kys. alueella sanelee rakentamisen järkevän määrän. Helsinki on kaupunki, ei maalaiskunta. Julkisen liikenteen varrelle on voitava rakentaa mikäli tänne halutaan yrityksiä ja lisää työtä tekeviä, myös sosiaalikulut ja hoivatarpeen lisääntymisen maksavia asukkaita.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Asuntoja ja toimitiloja ja Museoita (esim. Design-museo). Tarvitsemme joustavasti muunneltavia tiloja, joissa voi olla kaikkea sekaisin. Kaavamaisesta käyttötarkoitukseen perustuvasta kaavoittamisesta on päästävä eroon.

Mielestäni Eteläsatama tulisi rakentua ilmavasti, merellisyyttä ja oleskelua kunnioittaen. Design-museo sopisi mielestäni paremman Töölön lahdelle Oopperan, Kansallismuseon, Oodin ja Finlandiatalon kokonaisuuteen.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita. Mennään alueen historian ja ikonirakennusten ehdoin, ei rakennusliikkeiden tahdon mukaan massoittaen. Muokataan olevaa, täydennetään sinne, missä lisää toimintoja tarvitaan, mutta ei tukehduteta yleisnäkymää. Virkamiesten tehokkuus ja tuottavuusbonukset eivät voi olla suunnittelun perusta edelleenkään.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Kiviaukioita on vanhassa keskustassa jo tarpeeksi. Tehdään niistä toiminnallisia, mikä ei tarkoita vain kapakoita ja ravintoloita. Alueen merkkirakennukset ovat rautatieasema, Kansallisteatteri ja Ateneum. Niiden tulee edelleen säilyä alueen pääroolissa. Kaikki muu pitää rakentua niille alisteisena.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Uuden kaavan valmistelu uuden maankäytön ja asumisen ohjelman periaatteiden ja maakuntakaavan linjausten mukaisena alkaa joka tapauksessa. Kaava ei pakota yhtään mihinkään, mutta se mahdollistaa ja elää kussakin toteutusajassaan. Kaavan laatiminen on pitkällinen prosessi, ja siksi on parempi tehdä isosti kuin joutua lisäämään, jolloin yksityiskohtaiseten kaavapäätösten tekeminen on monen vuoden kuulemisien ja virkamiestyön takana.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. Kaupunki ei rakenna, mutta mahdollistaa alueellaan rakentamisen tai rakennusalueiden hankinnan. Yhteistyössä saavutetaan usein kustannustehokkuutta, sujuvuutta ja laaja- alaisia näkökulmia jonkun alueen kehittämiseen. Nämä kokonaisuutena toteutettavat ideat avaavat eri näkökulmia arvioijilleen ja myös täsmentävät kustannuksia. Kaupungin tulee kuitenkin terästäytyä prosessin johtajana, valvojana ja kehittäjänä. Sitä varten on palautejärjestelmä, kuulemistilaisuudet, poliittinen päätöksen teko jne. Yleensä yrityksistä tulee monipuolisesti kokonaisuuksia pohjaksi lopulliselle toteutukselle.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. Yhteistyö on kuitenkin päätavoite. Voin olla eri mieltä mikäli ryhmä ei tee sitovaa yhteispäätöstä. Päätökseen ei kuitenkaan tarvitse olla osallistumassa.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Kaiken viihtyvyyden, puhtauden ja hyvinvoinnin perusta, josta toivon katoavan sitä pilaava melulähteiden äänihäirintä. Viimeisin ilmastointilaitteiden järkyttävä yhteismelu asuinalueilla, yökaudet pauhaavat bassot bilealueilla jne. Ikkunat pitää voida pitää auki kesäöinä ydinkaupungissakin. Linnut, tuuli ja aallot kuuluvat Helsinkiin.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Töölönlahden alue, Munkkiniemen alueen taidekertymät, merenrannat ja saaristo. Mattolaiturit uimapaikkoina pitää ylläpitää kys. käyttöön.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Huolehtikaa jokainen lähialueitenne ja yhteisten kulttuuri- ja ulkoilualueiden siisteydestä, rauhasta ja ylläpidosta niin, että viette mennessänne sen minkä tuotte, jätätte alueen jälkeenne paremmin varustettuna ja siistimpänä kuin se tullessanne oli.