Eija Korpelainen

1138

Ympäristöliike Helsinki

Pajamäki

Olen bioinformatiikan asiantuntija PhD, Pajamäki-seuran puheenjohtaja ja äiti. Lähdin ehdokkaaksi, sillä haluan suojella Helsingin arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja asukkaille tärkeää lähiluontoa rakentamiselta.

Helsingin väestönkasvun trendi on ollut laskeva jo vuosia, ja koronan aiheuttama etätyöloikka muuttaa työelämää pysyvästi. Työn perässä Helsinkiin muuttavien määrä vähenee, ja Helsingin muuttotappio muualle Suomeen syvenee koko ajan. On siis vaikea nähdä, miksi Helsingin asuntotuotantotavoite pitäisi olla 8000 asuntoa/v, etenkin kun asuntoja on kymmeniä tuhansia tyhjillään jo nyt, ja hintoja pitää yllä keskuspankkien elvyttävä talouspolitiikka ja kansainvälinen sijoittajakysyntä.

Kaupunkia tulee kehittää asukkaiden eikä rakennusliikkeiden ja sijoittajien ehdoilla. Kaupungin toiminnan tulee olla vastuullista, ja lainvastaisten kaavojen tuottaminen ja hyväksyminen on lopetettava. Helsinki on ainutlaatuinen kaupunki kaupunkimetsineen ja kulttuuriympäristöineen, annetaan myös jälkipolvien nauttia niistä!

Facebook: www.facebook.com/eijakorpelainen1138

Kotisivu:
http://www.ymparistoliike.fi/eija-korpelainen

Puolue/lista:
Ympäristöliike Helsinki

Ehdokasnumero:
1138


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Olen ollut mukana KKPH!-liikkeessä ja kannatan laajaa vaihtoehtoa, mutta olisin kovasti toivonut että Talin ja Patterimäen alue oltaisiin saatu mukaan alkuperäisen suunnitelman mukaan (kaupunkihan halusi karsia läntistä aluetta kovasti pois).

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Helsingin väestönkasvun trendi on ollut laskeva jo vuosia, ja koronan aiheuttama etätyöloikka muuttaa työelämää pysyvästi. Työn perässä Helsinkiin muuttavien määrä vähenee, ja Helsingin muuttotappio muualle Suomeen syvenee koko ajan (yli 2000 henkeä jo vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä).

On siis vaikea nähdä miksi asuntotuotantotavoite pitäisi olla 8000 asuntoa/v, etenkin kun asuntoja on kaupungin selvityksen mukaan yli 30 000 tyhjillään ja hintoja pitää yllä keskuspankkien elvyttävä talouspolitiikka ja kansainvälinen sijoittajakysyntä (eli väite "kun rakennetaan lisää niin asunnot halpenee" ei päde).

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuisto (kuten kaikki muutkin asukkaille tärkeät lähimetsät) tulee säilyttää nykyisessä laajuudessaan. Lähiluonnon terveysvaikutukset on tieteellisesti todistettu.

Helsingin kaupunkimetsät ovat arvokkaita kasvillisuutensa ja eläimistönsä vuoksi, ja ne auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Bulevardisointi ja "pika"ratikan kylkiäisenä tuleva rakentaminen ei ole perusteltua, koska asuntoaj ei tarvitse rakentaa 8000 kpl/v.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Viheralueelle rakentaminen ei vähennä segregaatiota, vaikka meille näin halutaan uskotella.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Alppilan kalliot tulee säilyttää virkistyskäytössä, mikä EI tarkoita sitä että ne suljetaan rakennuksen sisään. Viittaan siis arkkitehti Mäki-Jyllilä taannoin YLEn haastattelussa esittämään lausahdukseen "Olisi aika komeaa saada talojen seiniin kallioita näkyviin. Tulisi vuoropuhelua luonnon ja rakennusten kesken".

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan. Malmin rakentamisessa ei yksinkertaisesti ole MITÄÄN järkeä: luontoarvot, kulttuurihistoria, epäekologinen paalutustarve, sulfidisavi, ammattimaisen yleisilmailun kenttä.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Alue on Helsingin paraatipaikka, eikä sitä pidä tärvellä rakentamalla. Tarvitaan kaupunkilaisille avointa yleistä tilaa. Museodiilin seurauksena tulee paljon muutakin rakentamista.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua. Tässä(kään) suunnitelmassa ei ole mitään järkeä. Luonnontieteellistä keskusmuseota ja Tennispalatsia ei saa peittää.

Koko Pohjoinen Rautatiekatu on arvokas kulttuuriympäristö, miksi se pitäisi tärvellä kun todellista tarvetta ei ole? Helsinki haluaa edistää pyöräilyä mutta olisi valmis pilaamaan Baanan?

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan. Kuten Kenen kaupunki -pamfletissa todetaan, "Kaupunki tarjoaa auliisti uutta rakennusmaata aloitteellisille sijoittajille, ja asemakaavoja muutetaan palvelemaan toimitilahankkeita muodostamalla tontteja yleisiltä alueilta. Hankkeiden toteutuksen helpottamiseksi pyritään haastamaan kaavoitusprosessin vakiintuneita käytäntöjä tai ainakin oikomaan mutkia".

Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema on maailmankuulu, ja se tarvii ympärilleen aukion. Aukiolle voidaan istuttaa puita, mutta rakennuksia ei tarvita. Toimitilarakentaminen olisi muutenkin käsittämätöntä etätyön muuttaessa työelämää pysyvästi.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa. Kaikki edellä mainitut asiat ovat totta. Pajamäessä saimme yleiskaavan kumottua Patterimäen asuntorakentamisen ja Teknoksen viereen suunnitellun kävelykadun suhteen (jossa liuotinrekat olisivat iloisesti huristelleet tehtaalle), mutta nyt yleiskaavassa on tämän vuoksi reikä ja kaupunki hyödyntää sitä asemakaavoittamalle metsään taloja. Myös nämä reiät olisi hyvä saada tukittua.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Helsingin suunnittelun tavoite täytyy olla asukkaiden etu (viihtyisyys, lähiluonnon ja kulttuuriympäristön vaaliminen, ilmastonäkökohdat) eikä rakennusliikkeiden tai kiinteistösijoittajien etu.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Äänestän omantunnon mukaan, tosin uskon että Ympäristöliike Helsingin muut ehdokkaat jakavat samat arvot kuin minä joten konfliktia tuskin tulisikaan.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Olen lähimetsäaddikti. Tarvitsen päivittäisen luontoannokseni, ja länkytys "kun tiivistetään niin luontoa kyllä säilyy jossain muualla" ärsyttää minua. Kukaan ei ole vielä osannut kertoa minulle missä tämä "muualla" on ja miten esim. lapset ja vanhukset pääsevät sinne helposti.

Muutin Helsinkiin asuttuani ympäri maailmaa suurissa kaupungeissa, ja rakastuin Helsinkiin nimenomaan lähiluonnon vuoksi.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Rakastan omaa lähimetsääni Pajamäessä, sen lintuja ja vanhoja kuusia. On myös uskomatonta että takapihalla voi havainnoida uhanalaisia liito-oravia.

Keskustan vanhat kulttuuriympäristöt ovat upeita, ja myös yhtenäinen 50-luvun metsälähiömme on arkkitehtonisesti hieno kokonaisuus.

Kerroksellisuutta lisää Patterimäen muinaismuistolailla suojeltu maalinnoitus ja Talin kartanon ja siirtolapuutarhan alue.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Pelastetaan Helsinki! Lähiluonto, rannat ja kulttuuriympäristöt ovat vaarassa, äänestämällä voimme suojella ne niin että lapsemmekin saavat nauttia niistä.