Heidi Valo

1159

Ympäristöliike Helsinki

Taka-Töölö

Olen Heidi Valo kotoisin Raumalta, asunut Helsingissä yli 30 vuotta. Saman ajan olen myös työskennellyt psykiatrisena hoitajana, tällä hetkellä osastonhoitajana. Olen Keskuspuiston ja kaikkien keskustan puistojen ja rantojen suurkuluttaja, en voisi elää ilman niitä.

Mielestäni nykyiset poliitikot ovat päästäneet päätöksenteossa määräävään asemaan talouskasvun ja markkinavoimat, muiden asioiden jäädessä korulauseiden tasolle. Erityisesti ilmastohätätilan julistus ja hiilineutraaliuden tavoite, pitää oikeasti näkyä päätöksenteossa. Kaupunkia pitää rakentaa ja kehittää esteettisesti ja ekologisesti, luonto- ja kulttuuriympäristöjä vaalien ja asukkaita kuunnellen, nykyisen lyhyen tähtäimen voitonmaksimoinnin sijaan.

Työni kautta tiedän, miten tämän kaupungin turvaverkot ja hoitoketjut toimivat parhaimmillaan ja huonoimmillaan. Kaupunkilaisten tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja palveluihin pitää taata. Palvelujen pitää vastata eri kaupunginosien todellista tarvetta, hyvät lähipalvelut on taattava kaikille.

Jotta kaupungin sote-palvelut saadaan pysymään, edes tyydyttävällä tasolla, sote-työntekijöiden palkkoja on nostettava, ja työoloja parannettava, ja heidän kohtuuhintainen asumisensa mahdollistettava. Helsingin valtuustoon tarvitaan kaltaisiani päättäjiä, jotka oikeasti ymmärtävät työntekijäpulan akuutin vakavuuden, ja joille kuntalaisten palvelujen takaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Kotisivu:
http://www.ymparistoliike.fi

Puolue/lista:
Ympäristöliike Helsinki

Ehdokasnumero:
1159


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Kansallisen kaupunkipuiston tavoite on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokokonaisuutena. Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelua. Helsingin viiimevuosien rakentamisessa on aivan liikaa tuhottu luontoa ja kulttuuriympäristöjä, kaikki tuntuu olevan kaupan, kunhan kaupunki saa tontista riittävän pikavoiton tililleen. Helsingin kaupungin 2016 yleiskaava pitää uudistaa vastaamaan nykyaikaa, erityisesti nykyistä käsitystä kaupunkiluonnon merkityksestä. Uuden kaavan tueksi on perustettava kansallinen kaupunkipuisto, jotta kaupunkilaisten ei tarvitse olla koko ajan pelkäämässä taistelemassa terveellisen ja viihtyisän asuinympäristönsä puolesta.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Yhtenä tavoitteena asuntotuotannolle on asuntojen hintojen halpeneminen. Asuntojen hinnat eivä ole laskeneet, vaikka rakentamisen määrää on nostettu, itseasiassa ne ovat rajusti nousseet. Tutkimusten mukaan muuallakaan rakentamista lisäämällä, ei ole saatu hintoja laskemaan.

Hintojen nousun syynä on ennenkaikkea halpa raha, asuntosijoittajien veroedut, joista seuraa asuntojen kiinnostus sijoituskohteina. Asuntojen hintaa nostaa myös se, että Helsinki haluaa tonteista mahdollisimman suuren voiton, ja rakennusyritysten kilpailun puute. Rakennusliikkeistä ja rakennusmiehistä on pulaa.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. Sitä pitäisi laajentaa, palauttaa vähintäänkin kaavassa siihen kuuluvia alueita takaisin. Tämän lisäksi olisi syytä selvittää, mihin voisi Keskuspuiston aluueella ja ympärillä istuttaa lisää puita.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Rakennuttaisin vieläkin tätä vähemmän, hyvin tarkasti harkiten ja asukkaita kuunnellen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää kaupunkiluonnon säilyttämistä, ja kaupunkilaiset tarvitsevat kaupunkimetsiä voidakseen hyvin.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Meri-Rastilan uudelleen rakentamisesta ja täydennysrakentamisesta johtuen alueelle tulee jo 2400 uutta asukasta, myös he tarvitsevat lähimetsää. Meri-Rastilan metsä on myös osa seudullista vihersormea, se on erityisen arvokas koska se kytkeytyy muihin lähimetsiin. Myös ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää kaupunkiluonnon säilyttämistä.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Toimistoja on jo riittävästi tyhjillään.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Vähentäisin tavoitetta reilusti vielä 10 000:sta, jotta luonto oikeasti pystytään säilyttämään, ja jotta rakennetaan alueille, jonne on järkevää rakentaa, ilman massiivista betonipaalutusta. Tai jättäisin kokonaan rakentamatta.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Museoita (esim. Design-museo) ja Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Keskustan ranta-alueet tulee olla kaupunkilaisten ja kaikkien suomalaisten yhteisessä käytössä, kyseessä on maan pääkaupungin tärkeimmät alueet.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua. Valmis kulttuuriympäristö tuhoutuisi.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan. Aukiota voisi hyödyntää aukiona: näyttelyitä, terassikahviloita jotain pientä. Tällähetkellä suunnitelma siirtää linja-autot Kamppiin, ei kuulosta junasta linja-autoon tai päinvastoin vaihtavien kannalta mitenkään järkevältä.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa. Luontoa ei nykytietämyksen mukaan saa tuhota enää yhtään: syynä mm. merkitys hiilinieluna, biodiversiteetti, asukkaiden terveys ja viihtyminen. Yleiskaava 2016 antaa aivan liian vapaat kädet luonnon tuhoamiseen, kerran tuhottua ei saa enää takaisin.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Rakennusliikkeet ovat pörssiyhtiöitä, pörssiyhtiön tavoite on tehdä rahaa osakkeenomistajille, tehdä heistä onnellisia. Rakennusliikkeen tavoitteena ei ole onnelliset ja hyvinvoivat kaupungin asukkaat, ja kestävä kaupungin kehittäminen.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. En usko että tällaista tulee vastaan.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Kuljen päivittäin useita tunteja asuinalueeni lähiluonnossa, sekä Keskuspuistossa, muissa puistoissa ja rannoilla. En pystyisi elämään ilman Helsingin luontoa, siksi olen valinnut asuinpaikkani niin, että luontoa on paljon lähellä.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Keskuspuisto on ylivoimaisesti tärkein, se on lähellä, riittävän iso ja riittävän metsää. Sen lisäksi Meilahdenpuisto, Seurasaari ja merenranta Tamminiemestä aina Lapinlahteen. Kulttuurialueina kaikki vanhat huvila-alueet (mm. Meilahti, Linnunlaulu), vanhempi Munkkiniemi, Etu-Töölö, vanhempi Taka-Töölö (mm. oma asuintaloni.) ja Lapinlahti.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Yleiskaava (2016) uhkaa yli viidennestä kaupungin viheralueista. On aivan kestämätön ajatus, että lähiluontoa hävitettäisiin näin paljon. Ihan kuin luonnon merkitystä ihmisille, meille ja tuleville sukupolville, ei vieläkään ymmärrettäisi.