Inka Ritvanen

1152

Ympäristöliike Helsinki

Roihuvuori

Inka Ritvanen (s. 1972). Tait.M. Kuvataide- ja musiikinopettaja. Olen myös äiti, retkeilijä, pyöräilijä ja hiihtäjä ja minulla on kaksi koiraa. Olen opiskellut myös mm. kulttuurintutkimusta ja omavaraistaloutta. Itähelsinkiläinen olen ollut kohta parikymmentä vuotta. Sitä ennen asuinpaikkani ovat vaihdelleet neljällä mantereella ja Helsingissäkin eri puolilla kaupunkia.

Olen lähtenyt ehdokkaaksi, koska tarvitsemme yhteiskunnassamme suunnanmuutoksen. Nykyinen jatkuvaan talouskasvuun perustuva järjestelmä ei enää edistä kaikkien hyvinvointia vaan vie meitä kohti sekä kasvavia tuloeroja että ekologista katastrofia. Kestävä elämäntapa ei tarkoita niukkuutta ja kurjuutta, sen sijaan se voi johtaa entistä parempaan yhteiskuntaan, jonka päämääränä on hyvä elämä, ei korkea BKT.

Kotisivu:
http://www.ymparistoliike.fi/ehdokkaamme

Puolue/lista:
Ympäristöliike Helsinki

Ehdokasnumero:
1152


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Meidän on turvattava planeetan kantokyky, kaikki muu toiminta on toissijaista. Kaupunkipuisto on elintärkeä monimuotoisuuden, puhtaiden ja luonnontilaisten vesistöjen, metsien, valottomien alueiden, ruovikkojen sekä hiilinielujen ym. kannalta.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Uudisrakentamista ei tarvita näin suuressa mittakaavassa. Ensin tulisi ottaa kaikki jo rakennettu tila paljon tehokkaammin käyttöön - esim. tyhjiä asuntoja verottamalla, sallimalla monimuotoinen asuminen (liiketilat, siirtolamökit jne, poistamalla minimineliöt, helpottamalla yhteisasumista...)

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuisto on sekä asukkaiden että lajiston kannalta erittäin merkittävä luontoalue. Sitä on jo nakerrettu tarpeeksi.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Bulevardisoinnissa on hyvää kevyen ja julkisen liikenteen käytettävyyden ja viihtyisyyden lisääminen. Kuitenkin luontoarvot ovat myös äärimmäisen tärkeitä. Jos luontoa tuhotaan noiden muiden arvojen saavuttamiseksi, luovutaan samalla monista lähiluonnon eduista. Ne eivät ole aivan pienet - bakteerikannan paraneminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, liikkumisen ja liikkuvuuden (esim. ketteryys, josta on hyötyä koko loppuelämän) lisääntyminen, luovuuden ja mielenterveyden edistäminen, autoilun väheneminen, elinikäisen luontosuhteen muodostuminen jne.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Suunnitelma on nykyisellään järjetön. Se edustaa sivistymättömyyttä ja tyhmyyttä. Jos alueelle rakennettaisiin jotain, sen tulisi olla hyvin vähäistä ja toteutuksen niin, ettei tuota arvokasta puistoa tuhottaisi.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Helsingissä on jo valtavasti toimistotilaa. Nyt etätyötrendin tultua sellaista tarvitaan entistä vähemmän. Ei ole mitään järkeä rakentaa arvokkaan ja viihtyisän puiston tilalle toimistotilaa.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Alueelle rakentaminen ei ole järkevää eikä viisasta, mm. maaperän takia (negatiiviset ympäristövaikutukset ja kustannukset olisivat valtavat) Olisin valmis vähentämään lentotoimintaa sikäli, kun sitä ei vielä nykyisellään voida toteuttaa ekologisesti. En siis sallisi harrastelentämistä nykyisellään, ainoastaan tarpeellisen lentämisen.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Asuntoja ja toimitiloja, Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä, Jotakin muuta. Museoita emme tarvitse lisää, mutta kulttuuritoimintaa voidaan toki lisätä muillakin tavoin. Olisi tärkeää, että rannat olisivat kaikkien käytössä, joten puistot ja klv:t ovat suositeltavia. Ranta-alueilla voisi myös tapahtua kaikenlaista ekologista toimintaa, kuten lähiruokamyyntiä (tai miksei ruokatuotantoakin, koska nykyisin sellainen ei vaadi läheskään aina peltopinta-alaa) ja erilaista asukkaista nousevaa kaupunkiaktiivisuutta (ylisukupolvisia projekteja jne). Emme tarvitse lisää pöhinää rahan vaan aidon hyvinvoinnin ehdoilla.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua. Juuri rakennettiin baana. Ei ole mielekästä politiikkaa rakentaa ja purkaa näin lyhytjännitteisesti.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Emme tarvitse lisää hotelli- ja toimistotilaa, sellaista on jo keskustassa tarpeeksi. Jos aukion käyttöä muutetaan, siinä voisi olla esim. lähiruoan myyntiä, kulttuuria ym. viihtyisyyttä ja sosiaalisuutta lisäävää toimintaa.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa. Maailman tilanne on toisenlainen kuin yleiskaavan laatimisen aikaan. Nyt on kaikista tärkeintä painottaa hiilineutraliutta (-negatiivisuutta) ja muita ekologisia seikkoja. Myös etätyötrendi ja muut muutokset (kenties inflaatio, matkustuksen väheneminen) vaikuttavat siihen, että suunnitelmia täytyy päivittää. Uuden kaavan laatimiseen tarvitaan paljon, paljon enemmän ekologista tietoutta ja planetaarista ekososiaalista sivistystä kuin mitä vanhan laatijoilla on ollut aikoinaan.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Rakennusliikkeiden toimintaa eivät määrää ekologiset, eettiset tai sosiaaliset, vaan taloudelliset intressit.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Tähän ei liene suurta pelkoa, mutta jos tilanne tulisi, olisin. Itselleni kaikkein tärkeimpiä arvoja ovat ekologia ja eettisyys. Näiden eteen olen valmis näkemään vaivaa (perehtymään tutkimuksiin, kuuntelemaan asiantuntijoita ja asukkaita ym.) ja harkitsemaan päätösten kohdalla niiden todellisia ja laajoja vaikutuksia.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Helsingissä on onneksi vielä todella paljon arvokasta luontoa. Jotkut alueet ovat ainutlaatuisia koko maan tai planeetan kannalta (mm. Vartiosaari, Vanhankaupunginlahti, Kallvikin ruovikko jne.) Rakastan kaikkia näitä ja lukemattomia muita alueita ja minulle on tärkeää olla luonnontilaisessa ympäristössä (esimerkiksi pimeässä, valosaasteettomilla luonnontilaisilla alueilla).

Pyrin kaikessa toiminnassani ottamaan luonnon huomioon, esim. ruokavaliossa, liikkumisessa, kulutuksessa. Arkisin kerään monesti roskia lenkeilläni (kerran siivosin kaljakellunnan jäljet).

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Vartiosaari, Jollas, Kivinokka, Kallvik, Uutela, Ramsinniemi, Hallainvuori, Matokallio, Vuosaari, Isosaari, Vallisaari, Suomenlinna, Keskuspuisto, Lauttasaari, Kivikko, Jakomäki, Mustapuro.... näin ensi alkuun :)

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Helsingin korvaamaton luonto kuuluu kaikille sen asukkaille – niin ihmisille kuin muillekin eliöille. Lähiluonnon merkitys on elintärkeä. Pelastetaan yhteinen kotimme ja luodaan yhdessä toimiva ihmisen ja luonnon liitto!