Irja Remekselä

599

Vasemmistoliitto

Suutarila

Olen vaalien aikaan 64-vuotias, juuri eläkkeelle jäänyt syntyperäinen helsinkiläinen. Pidän tärkeänä kohtuuhintaisten asuntojen saamista Helsinkiin luontoarvoja kunnioittaen.

Kotisivu:
https://irjaremeksela.home.blog

Puolue/lista:
Vasemmistoliitto

Ehdokasnumero:
599


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Rakentamisen lähtökohtana pitäisi olla se, että rakennetaan liikenneväylien varrelle mieluummin korkeampaa ja säästetään ympäristön luontoa. VE1 tukee tätä näkökulmaa.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Helsinki voisi hyvin tinkiä kasvutavoitteistaan. Kokonaisrakentamista tärkeämpää olisi saada asumisen hinta alas ja toteutettua riittävä osuus kohtuuhintaista asumista.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuistosta on jo napsittu pikkuhiljaa alueita erilaiseen rakentamiseen. On tärkeää säilyttää vielä jäljellä oleva yhtenäinen viheralue.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. En osaa tähän alueeseen antaa tarkkaa kantaa, koska tämä suunta kaupunkia on minulle käytännössä tuntemattomampaa. Kuten muillakin alueilla, pitäisi lähtökohta olla se, että rakennetaan liikenneväylien varrelle mieluummin korkeampaa ja säästetään ympäristön luontoa.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Vuosaaren alue on jo rakennettu melkoisen tehokkaasti. On tärkeää säilyttää kaupungin alueella metsäalueita. Vuosaaren jäljellä olevat metsät ovat ahkerassa käytössä kaikkien kaupunkilaisten keskuudessa.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Harkitsisin muita vaihtoehtoja Pasilan alueella - jo olemassa olevien vielä suunnittelun alkuvaiheisien kohteiden laajentamista, mikäli juuri Pasila olisi se välttämätön kohde.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Kannatan asuntorakentamista Malmille sen luontoarvoja kunnioittaen. Asukastavoitteisiin otan tarkempaa kantaa vasta, kun luontoselvitykset on päästy tekemään loppuun.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Museoita (esim. Design-museo), Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä ja jotakin muuta: Alueelle pitäisi rakentaa asukkaiden yhteistä tilaa, ulkoilua, viihtymistä ja kulttuuria. Aluetta ei tule pilata asunto- ja toimitilarakentamisella. Alueen historiaa ja maisemallisuutta tulee kunnioittaa rakentamisessa.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua. Oma näkemykseni on, että tämä ei ole edes ajateltavissa. Se muuttaisi arvokasta ja historiallista kaupunkikeskustaa merkittävästi = koko alue purettaisiin ja rakennettaisiin uudelleen. Täydennysrakentamisen pitää olla historiallisia rakennuksia kunnioittava. Tälle alueelle ei mielestäni mahdu täydennysrakentamista.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Rakentamisen tulisi olla todella maltillista. Aseman ympäristö on jo pääosin tuhottu. Tämä pieni saareke tulisi säilyttää ja mahdollisen rakentamisen lähtökohtana olla kaupunkitilan rakentaminen asukkaille. Vltavan ympäristön tulee olla sellainen, ettei rakennus "jää jalkoihin". Rautatieaseman ympäristö pitää jättää riittävän väljäksi niin, että rakennus on selkeästi havaittavissa ympäristöstään.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Yleiskaavan pitää olla jatkuvasti seurannassa muuttuvien olosuhteiden mukaisesti. Nykyinen tapa esittää yleiskaavaa on tavalliselle (ainakin minulle) asukkaalle hyvin vaikeasti hahmoteltava eli esitystapaa pitäisi muuttaa ymmärrettävämmäksi. MAL-sopimus ohjaa myös Helsingin kaavoitusta. (MAL-sopimus kuvaa valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä tahtotilaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Sopimus perustuu kuntien yhteiseen seudulliseen maankäyttösuunnitelmaan, asuntostrategiaan ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.)

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Kaavoitusta tulee tarkastella helsinkiläisten tarpeiden ja tahtotilan näkökulmasta ei rakennusliikkeiden taloudellisista tarpeista. Rakennusliikkeiden osuus vaikuttajana tulee varmasti aina olemaan jonkinlainen, mutta tällä hetkellä se on merkittävästi liian suuri.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Jos hanke on sellainen, että se on ehdottomasti hylättävä, ilman muuta vastustan. Tapaus kerrallaan on harkittava, onko jokin hanke hyväksyttävissä joillakin muutoksilla. Kysymys on hyvin yksioikoinen - lautakunnan jäsenenä olisi hyvä esittää vaihtoehtoja hankkeille ennemminkin kuin yksioikoisesti lähteä hylkäämään niitä.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Mahdollisuutta ulkoiluun vihreässä ympäristössä. Lasten mahdollisuutta olla kosketuksessa luontoon ja saada sitä kautta myös liikuntaa. Luontosaarekkeet huolehtivat myös hengitysilmamme laadusta.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Mm. Vuosaari, erilaiset metsäsaarekkeet ympäri kaupunkia (arvostan toki myös puistoalueita), lähiöiden luonnonmukaiset talojen väleihin jätetyt piha-alueet, Keravan- ja Vantaan-jokien rannat.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Kaiken kaikkiaan olen aina ollut jatkuvan kasvun tavoitetta vastaan. Luonnon ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta olisi parempi tyytyä jo olevaan. Kysymys on laajempi kuin vain Helsinki. Helsinki voisi olla edelläkävijä panostamalla asukastyytyväisyyteen.