Jaakko Haataja

262

Kokoomus

Vartioharju

Olen Jaakko Haataja, 19-vuotias kokoomusnuori Helsingin Vartioharjusta. Koulutukseni on ylioppilas, ja suoritin lukion Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalla. Syksyllä alan opiskella taloustiedettä Helsingin yliopistossa. Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon kokoomuksen listalla, koska haluan, että Helsingin asukkailla on nykyistä suurempi valinnanvapaus omaan elämäänsä liittyvissä asioissa.

Haluan, että helsinkiläisille jää enemmän rahaa käteen verojen ja muiden pakollisten kulujen jälkeen. Haluan myös, ettei kaupunkilaisten elämää rajoiteta turhalla sääntelyllä. Kaupungin tehtäviä on karsittava, mutta kaupungin on hoidettava nykyistä paremmin niitä tehtäviä, jotka sille jäävät. Esimerkiksi liikenteen pitäisi olla nykyistä sujuvampaa.

Kotisivu:
https://www.jaakkohaataja.fi

Puolue/lista:
Kokoomus

Ehdokasnumero:
262


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. En näe, mitä hyötyä hankkeesta olisi. Perustamalla kaupunkipuiston kaupunki rajaisi tarpeettomasti pois vaihtoehtojaan rakentamiselle. Muita vaikutuksia hankkeella ei tietääkseni ole.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Helsingin asuntopula on niin suuri, että asuntoja on rakennettava paljon lisää. Jos niin ei tehdä, asuntojen vuokrat ja hinnat nousevat kohtuuttomasti.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Keskuspuisto on hyvin laaja alue, joten sitä voi hyvin hieman pienentää, jos tarve vaatii. Östersundom tosin olisi Keskuspuistoa parempi paikka rakentamiselle, mutta myöskään Keskuspuistoon rakentamista ei pidä sulkea pois. Rakentaminen pitää kuitenkin toteuttaa siten, että Paloheinän kilpahiihtoladut säilyvät, sillä ne ovat Helsingin ainoat kilpailukäyttöön sopivat hiihtoladut.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Alueelle voitaisiin rakentaa siten, että metsä säilyisi osittain. En kannata kaupunkibulevardeja enkä myöskään rakentamista aivan Vihdintien viereen. Asuntoja kannattaisi rakentaa kauemmas Vihdintiestä, jolloin Vihdintien puoleinen reuna säilyisi virkistyskäytössä.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Ei. Vuosaaressa on paljon muitakin suuria rakentamattomia alueita. Esimerkiksi aivan Pohjavedenpuiston vieressä on Kallvikin puistoalue. Pohjavedenpuisto on luonnontilainen metsä, eli se ei varsinaisesti ole puisto eikä siten optimaalinen myöskään virkistystarkoitukseen. Lisäksi alueen metsästä 40 % jäisi ennalleen. Alue on myös lähellä metroasemaa, eli sinne olisi hyvät kulkuyhteydet. Talot on hyvä rakentaa korkeiksi, jotta alueelle mahtuu mahdollisimman paljon asukkaita. Toki olisi parempi ensin rakentaa ensin Östersundomiin tai muille isoille metsäalueille, mutta jos on rakennettava pienemmillekin metsäalueille, tämä voisi olla yksi hyvä paikka rakentamiselle.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Koska kyseessä olisi toimistorakentaminen, yhtään uutta asuntoa ei saataisi. Toimistoista ei taida olla kovin suurta pulaa, eikä paikka ei ole liikenteellisestikään paras mahdollinen toimistorakentamiselle. Lisäksi kalliot ovat suosittu vapaa-ajanviettopaikka.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Malmin lentokenttä on tällä hetkellä hyötykäytössä, joten etsisin sopivaa rakennusmaata ensisijaisesti muualta. Jos järkevämpää ratkaisua ei löydy, ei rakentamista myöskään Malmin lentokentälle voi sulkea pois. Jos lentokenttä kuitenkin poistetaan käytöstä, alueelle kannattaa rakentaa mahdollisimman paljon asuntoja.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Asuntoja ja toimitiloja ja Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Alueille voitaisiin rakentaa asuntoja niin, että talojen rannan puolella kulkisi kävely- ja pyöräteitä, ja siellä olisi myös pieniä puistoalueita. En kannata rakentamista nykyisten ydinkeskustan puistoalueiden paikalle.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Ei. Tämä voisi olla hyvä paikka lisärakentamiselle, kunhan alueen säilymisestä viihtyisänä huolehdittaisiin tai viihtyvyyttä parannettaisiin. Esityksessä on ilmeisesti tiettyjä liikenteellisiä ongelmia, jotka pitää vielä ratkaista.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti asuntoja.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa. Yleiskaavan raideliikennesuunnitelmat ovat täysin tarpeettomia ja epärealistisia. Lisäksi kaupunkibulevardit ruuhkauttaisivat liikenteen. Pitäisikin siis laatia uusi yleiskaava, jossa suurin osa raideliikennehankkeista ja kaupunkibulevardit olisi peruttu.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Kaavoituksen pitäisi olla kysynnän ja tarjonnan tasapainon mukaista, eikä rakennusliikkeillä ole intressiä rakentaa mitään, mille ei ole kysyntää. Toki on otettava huomioon myös esimerkiksi viheralueiden tai liikenneyhteyksien kysyntä, vaikka niiden ylläpitämiseen ei ole taloudellista kannustinta.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. Riippuu paljon siitä, kuinka merkittävä hanke olisi kyseessä ja kuinka huonona sitä pitäisin.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Helsingin luonto merkitsee minulle Suomen mittakaavassa ainutlaatuista meren, puistojen ja rakennetun ympäristön yhdistelmää.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Näitä ovat esimerkiksi Kruunuvuorenselkä, Rysäkaria ympäröivä merialue, Melkin edusta, Merisataman alue saarineen, Töölönlahden ympäristö, Etelä-Kulosaari, Kauppatorin alue, Vuosaaren Horisontti, Aurinkolahti ja Suomenlinna. Kaikissa yhdistyvät meri, luonto ja rakennettu ympäristö.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Kaupungissa kuuluu olla puistoja ja hienoja kulttuurialueita, ja niiden pitää myös kehittyä. Suurten yhtenäisten metsäalueiden paikalle, esimerkiksi Östersundomiin, voisi rakentaa viihtyisiä, kaupunkimaisia asuinalueita puistoineen.