Karla Loppi

832

Vihreät

Kallio

Neuvolaterveydenhoitaja, keskitarmokas maailmanparantaja, Vihreä vegaani. Pyrin valtuustoon, koska haluan Helsingistä parhaan paikan eläimille, ympäristölle ja ihmisille. Niin, ja koska soteuudistus on tulossa.

Kotisivu:
https://karlaloppi.fi

Puolue/lista:
Vihreät

Ehdokasnumero:
832


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuiston ystävät saivat minut perehtymään suunnitelmiin, ja on selvää, että laaja vaihtoehto on ihmisten, eläinten ja ympäristön kannalta eniten sitä, mikä vie Helsingiä toivomaani suuntaan. LAAJA kaupunkipuisto olisi jotain todella erityistä Helsingissä, ja sopisi hienosti pääkaupunkiin.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Helsinki kasvaa, ja jos asuntoja ei rakenneta, se tarkoittaa myös kurjistumista. Kannatan kylläkin Helsingin laajentamista, mutta kuntaliitosneuvottelut eivät liene ajankohtaisia, ainakaan tässä kyselyssä.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Lähtökohtaisesti olen luonnon eläinten ja ympäristön puolella, kun ne joutuvat vastakkain ihmsiten alati kasvavien tarpeiden kanssa.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Jokainen säästetty neliömetri metsää on tässä kohdassa tärkeä, ja parempien ratkaisuiden etismistä voi vielä jatkaa.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Olen asunut aivan lähellä ja tunnen alueen. Radan viereen rakentaminen on järkevää. Jatkaisin sellaisten vaihtoehtojen etsimistä, joissa jokainen metsältä vallattu neliö täytyy perustella erittäin hyvin, ja säästetään niin paljon kuin mahdollista.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Uskon, että juuri tässä kohdassa rakentaminen saattaa jopa parantaa kallioiden virkistysarvoa ja alueen asukkaiden viihtyvyyttä. Kunhan suunnittelu tehdään hyvin.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Ei. Suren lentokentän menettämistä, mutta tämä asia on jo päätetty, ja niitä asuntoja todellakin tarvitaan. Mielummin tähän kuin esimerkiksi Keskuspuiston päälle - helpot ja tyhjät paikathan Helsingissä on jo rakennettu aiemmin! Olen iloinen, että tiukka vääntö on osaltaan motivoinut siihen, että tässä jos jossain kohteessa luonto- ja ympäristöarvot otetaan suunnittelussa huomioon aivan erityisellä pieteetillä. Siitä velvoitteesta olen valmis muistuttamaan kaikkia, joita asia koskee.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Ranta-alueet ovat virkistäytymisen ja myös Helsingin ilmeen ja houkuttelevuuden kannalta oleellisia. Siis puistot ja kävely/pyöräilytiet. Mutta kyllä joku uusikin talo mahtuu vielä.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita. Ymmärtääkseni kyseessä on ideointi ja ehkä rakennusyrittäjän vaikuttamistyö, ei varsinainen suunnitelma jota olisi ajankohtaista varsinaisesti ajaa alas. Minusta on hienoa, että ideoidaan, eikä kaikki täydennysrakentaminen aina ole pahasta. Baanaa ei tietenkään saa tuhota, eikä epärealististen suunnitelmien varaan mitään perustaa.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Jos johonkin pitää rakentaa, niin valmiiksi rakennetulle alueelle. Samalla voi kehittää alueen jalankulku- ja pyöräilyreittejä.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava. Yleiskaava on kaikkine kompromisseineenkin askel oikeaan suuntaan: se mahdollistaa kaupungin kehittämistä ympäristön kannalta kestävämmäksi, ja vastaa myös trendiin, jonka uskon toteutuvan: suurimmat kaupungit kasvavat eniten, näin myös Helsinki Suomen mittakaavassa. Soveltamista tehdään ketterämmin asemakaavatasolla ja kunkin rakentamis- ja kehittämishankkeen kohdalla erikseen, tietenkin, ja muuttuneet olosuhteet voidaan näissä huomioida. Yleiskaava ei sitä estä.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Päätösvallan kaavoituksessa tulee pysyä kaupungilla, yhteistyössä asukkaiden ja muiden alueella toimijoiden kanssa. Mutta rakennusliikkeillä on usein voimakas intressi ja mahdollisuuksia ideoida uutta ja löytää mahdollisuuksia. Miksi emme antaisi niiden esittää ehdotuksiaan! Meidän pitäisi suorastaan kannustaa siihen.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Kyllä olisin, mutta Vihreissä vallitsee todella keskusteleva, perusteleva ja kysymyksiä ja kyseenalaistamista sietävä kulttuuri joten tällaisia tilanteita tulisi luultavasti harvoin. Haluan myös erikseen sanoa, etten taipuisi jonkun etupiirini (kuten oma naapurusto) painostukseen, esimerkiksi jonkin hankkeen vastutuksessa, vain säilyttääkseni välit ja äänestäjät, jos olen itse eri mieltä. En kannata oma-alue-ensin -politiikkaa.

Huom! Tämä ei tarkoita, etten kannattaisi erilaisia asukkaiden yhteistyö- ja vaikuttamishankkeita ja -yhdistyksiä. Sellaisten kautta saadaan oikeastaan aina todella mietittyä tietoa ja näkökulmia. Tivatkaa vain jatkossakin!

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Luonto missä tahansa on elinehto, usein ihmisen itsekkyyden uhri ja ainainen väistyjä, jota haluan auttaa säilymään ja kukoistamaan. Helsingissä luonto merkitsee minulle toivoa: täälläkin, kuitenkin! Ja motivaatiota politiikkaan.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Saavutettavat rannat, etenkin Eläintarhan- ja Töölönlahti, Helsingin niemi ja Suomenlinna (jossa olen asunut pitkään), Kallahti-Aurinkolahti -jatkumo. Alppipuisto. Ja TIETENKIN Keskuspuisto, joka on ainoa oikea metsä, johon alakoululaisenikin toistaiseksi jaksaa pyöräillä perille. Kyllä siellä tuleekin käytyä.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Luonto ja eläimet ovat aina saaneet väistää, kun ihmisten etu vaatii. Nyt tähän muutosta! Mitä kulttuuriympäristöön tulee: historian kerrostumista saamme lohtua ja jatkuvuutta. Kiitos @pelastahelsinki tärkeästä edunvalvonnasta!