Katju Aro

4

Feministinen puolue

Toukola

Olen Feministisen puolueen puheenjohtaja ja yksi sen perustajista. Haluan palauttaa politiikkaan kysymyksen siitä, millaista yhteiskuntaa meidän tulisi yhdessä rakentaa. Minulle hyvä yhteiskunta tarkoittaa sitä, että jokainen voi kokea olevansa sen arvostettu jäsen. Halua puolustaa jakamatonta ihmisarvoa ajassa, jossa perus- ja ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan. Haluan olla mukana rakentamassa siltoja, jotta yhä useampi tuntisi, että hyvä yhteiskunta tehdään yhdessä.

Näissä vaaleissa tavoitteeni on puolustaa jokaisen oikeutta hyvinvointiin, osallisuuteen ja turvalliseen elinympäristöön ilmastokestävässä Helsingissä. Jäljellä olevat alkuperäiset viherympäristömme kaipaavat suojelua ja paikoittain myös ennallistamista jo luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Lupaan pitää huolta Helsingin vihersormista ja niiden vahvistamisesta niin, että meillä säilyy mahdollisuus luontokokemuksiin niin omissa lähimetsissämme kuin myös arvokkaimmissa ja vanhimmissa luontoympäristöissämme.

Kotisivu:
https://www.katjuaro.fi

Puolue/lista:
Feministinen puolue

Ehdokasnumero:
4


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Tämänhetkinen suunnitelma edetä ns. VE Nyky+ -mallin mukaan ei ole riittävä. Se ei takaa kansallisen kaupunkipuiston asemaa, eikä suojele viheralueita ja niiden välisiä käytäviä riittävästi. Vaikka VE1 osuu osittain nykyisen maankäyttalueiden päälle, sen tulisi kuitenkin olla tavoite, johon pyritään, eri intressejä tarvittaessa yhteen sovittamalla.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Helsinki tarvitsee lisää asuntoja. Se kuitenkin tarvitsee myös tärkeimmät luontoalueensa. Nämä tavoitteet eivät ole sellaisessa ristiriidassa keskenään kuin usein esitetään. Tiivistäminen on mahdollista siellä, missä rakentamista jo on.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuistosta ei tulisi lohkaista enää palaakaan. Se on jo nyt paikoin liian kapea. Sen sijaan Keskuspuiston reuna-alueita tulee vahvistaa ja eri osien välisiä viherkäytäviä tarvitaan lisää, jotta liikenteen vaikutus puistossa vähenisi.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Riistavuoren puisto on ydinmetsää, jonka väheneminen alle kolmasosaan paikallisluonnosta kiihdyttää biodiversiteettikatoa. Helsinki on jo nyt lähellä tätä rajaa. Rakentamisessa on löydettävä ratkaisu, joka ei heikennä luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeistä viherympäristöä.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Suunnitelmassa säilytetään metsän keskeisin osa ja rakentaminen kohdistuu reunoille. Osa rakennuksista toimisi melumuurina Vuotien suuntaan. Rakentamisen määrää puiston pohjoisosassa tulisi kuitenkin vähentää niin, että arvokasta ydinmetsää avokallioineen säilyy suunniteltua enemmän.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Ei. Koska Helsingissä on rakennettava jonnekin, on Pasilan ja Alppilan väliin jäävä autoliikenteen määrittelemä risteysalue lähimpänä sellaista, jonne toivon ennen kaikkea lisää ihmisiä ja elämää. Savonkadun suunnitelmia on nyt edistetty yhdessä asukkaiden kanssa ja kalliot tulevat säilymään osana rakentamista

Juuri tässä kohtaa ratkaisu on mielestäni melko onnistunut ja toivon, että autoteiltäkin vallattaisiin samalla enemmän tilaa. Ideaalisti olisi kuitenkin rakennettu ensin Veturitallinpiha ja Savontien länsipuoli, eikä alueen ainoaa luontoaluetta, jolloin olisi selvemmin nähtävissä tiivistyykö alue rakentamisesta jo liikaa.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Ei. En kykene hahmottamaan ratkaisua, jolla kentällä säilyvät sekä niityt, että sähköinen lentotoiminta että sinne rakennetaan 10-15 000 asukkaan kodit. Kannattaisin sen siijaan Suomen luonnonsuojeluliiton esittämän osayleiskaavan laatimisista, jossa luontoarvot turvataan, ja rakentaminen mitoitetaan sitten sen mukaisesti.

Ongelma on, että päätöksentekojärjestelmä ei taida tällaista käännettä prosessissa tuntea ja kaavoitus etenee jo kovaa vauhtia.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Museoita (esim. Design-museo) ja Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Helsingin rantojen tulisi olla kaikkien käytössä. Siksi niiden, etenkin kaikista keskeisimmillä paikoilla, tulisi säilyä kaikille avoimena kaupunkitilana virkistys- ja kulttuurikäytössä.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita. UrBaana-hanke ei ole tälläkään hetkellä suunnitelmissa. Se on vasta yksityisen toimijan idea. Sinänsä voisin kannattaa baanaa ympäröivän yhteensä nelikaistaisen autotiealueen osittaista rakentamista, sillä autotiet eivät mielestäni ole erityisen viihtyisää kaupunkia.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Mielestäni nykyiset suunnitelmat ovat ylimitoitettuja. Pienimuotoisella viherympäristöä lisäävällä rakentamisella alueelle saataisiin kuitenkin elämää ja voitaisiin rakentaa puistomainen käytävä Töölönlahdelle, sen uskoisin aidosti olevan enemmistön helsinkiläisistä kannattama.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava. Yleiskaavan uudistaminen on iso työ enkä näe tässä kuvattuja ongelmia aivan samalla tavalla kahlitseviksi. Yleiskaavan soveltamisen osalta erityisesti biodiversiteettikadon parempi huomiominen olisi tarpeen. Siksi olisi tärkeää kyetä sementoimaan joitakin viheralueita rakentamisen ulottuville yleiskaavaa paremmin.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Suhtaudun hyvin epäilevästi rakennusyhtiövetoisiin hankkeisiin sekä viihtyisän kaupunkiympäristön että laadukkaan arkkitehtuurin näkökulmasta.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Helsingin luonto on Helsingin sydän. Meidän vahvuutemme on rikas ja monimuotoinen luontomme niin metsien kuin niittyjen, rakennettujen puistoympäristöjen kuin vesistöjen osalta.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Minulle tärkeitä ovat Annalan tammilehto, Vanhankaupunginlahti, Viikin luonnonsuojelualue, Vantaajoen ympäristö ja Keskuspuisto, koska näissä kaikissa viihdyn itsekin säännöllisesti.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Jäljellä olevat alkuperäiset viherympäristömme kaipaavat suojelua ja paikoittain myös ennallistamista jo luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Lupaan pitää huolta Helsingin vihersormista ja niiden vahvistamisesta.