Milla Tuormaa

1158

Ympäristöliike Helsinki

Torpparinmäki

Olen ympäristökasvattaja ja luontokouluyrittäjä. Ohjaan luontoretkiä Pääkaupunkiseudun lähimetsissä ja joen varsilla monenlaisille ryhmille (perheet, monikulttuuriset, kehitysvammaiset, tykyretket, koululaiset ja päiväkotiryhmät, koulutukset kasvattajille). Pidän retkeilystä metsissä ja rannoilla. Teen yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton luontokasvatusvaliokunnan ja Haltian luontokeskuksen kanssa sekä ohjaan myös työväenopiston luontoretkiä Helsingissä ja lähiseudulla. Käyn usein myös vaelluksilla kansallispuistoissa ja muilla retkeilyalueilla. Pidän hiihtämisestä ja pyöräilystä ja minulla on kasvimaa palsta Torpparinmäessä sekä lapinkoira.

Perheellä ei ole autoa ja pyrimme elämään yksinkertaista kaupunkielämää hyvin vähän ympäristöä kuluttavasti (tuulisähkö, kasvispainotteinen ruoka, vaatteiden ja tavaroiden kierrätys, lajittelu ja julkiset liikennevälineet sekä pyöräily ja kävely jne.) Puutarhapalstalta ja kasvimaalta anoppilassa saamme jonkin ruokaa omavaraisesti. Käyn silloin tällöin myös tila-autolla (tuo ruokaa suoraan maatiloilta). Politiikassa minulle on tärkeää touda nuorten ja lasten ääntä esille, pyrkiä suojelemaan kaupunkiluontoa ja kulttuuriympäristöjä. Voimme kartoittaa tyhjiä toimistorakennuksia tms. ja muuntaa asunnoiksi. Myös vajaakäyttöisille parkkipaikoille ja kentille voi rakentaa. Joissakin tapauksissa vanhan purkaminen ja korkeampien rakennusten rakentaminen on hyvä ratkaisu. Kohtuuhintaisia asuntoja on saatava lisää, mutta siihen voi pyrkiä ympäristöä säästäen.

Pyrin vaikuttamaan myönteisesti myös lähiluontoalueiden saavutettavuuteen erilaisille käyttäjäryhmille ja kehittämään maahanmuuttajien koutouttamista ja työllistymistä. Ohjaan itsekin työssäni suomea metsässä retkiä monikulttuurisille ryhmille.

Pääajatus: Me olemme kaikki riippuvaisia puista. Monimuotoisuutta on varjeltava ja lisättävä esimerkiksi viilliinnyttämällä. Kaupunkilaisten ympäristötietoisuutta on lisättävä ja pyrittävä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kaikkialle ei tarvitse päästä nopeasti, niimpä ensisijaisesti on ohjattava autoveroilla ja ruuhkamaksuilla yksitysliikennettä eikä tekemällä ratoja jokapaikkaan - teille luontoalueita säästäen.

Kotisivu:
http://kiertavaluontokoulu.fi/

Puolue/lista:
Ympäristöliike Helsinki

Ehdokasnumero:
1158


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Kansallinen kaupunkipuisto luo mahdollisuuden suojella lähiluontoalueiden verkostoa Helsingissä monipuolisesti. Se nostaa Helsingin kulttuuriarvoa (säilyttämällä kaupunkiluontoa säilytämme myös historiaa kuten Haltilan pellot, juoksuhaudat, Vantaanjoen miljöötä jne.) ja matkailuarvoa. Sitä kautta voimme kehittää ulkoilumahdollisuuksia Helsingissä (saamme pöytiä, nuotiopaikkoja, laavuja ja muita rakenteita ja reittejä) ja viherrunkoyhteydet ja -askelmat isompiin metsiin säilyvät. Tämä on tärkeää luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Monimuotoisuuden säilyttäminen on myös taloudellista.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Asuntoja tarvitaan, mutta uuden rakentamista pitäisi hillitä korjaamalla toimistoja tms.asunnoiksi ja rakentaa asvaltti/hiekkakentille tai purkaa ja rakentaa korkeampia rakennuksia tiivimmin; myös Asemien ympäristöön rakentaminen on joskus hyvä, jos se voidaan tehdä vähemmän merkittävään ympäristöön. Myös muissa kunnissa rakennetaan paljon. Pitäisi pyrkiä arvioimaan asuntojen tarve yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja pitää maalaiskunnat elinvoimaisina.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuisto on tärkeä virkistysalue ja luo viheraskelmineen viherrunkoyhteyksiä Vantaan ja Espoon metsiin. Se on myös tärkeä oppimis- ja ulkoiluympäristö monille koululais- ja päiväkotiryhmille. Keskuspuisto on nytkin jo kapea monesta kohdasta, mikä vaikuttaa kulumiseen ja monimuotoisuuden säilymiseen.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Riistavuori on Haagan alueen ainoa isompi metsäalue ja se on monien koulu- ja päiväkotiryhmien opetus ja ulkoilukäytössä ja muutenkin laajassa virkistyskäytössä. Koska Pajamäen metsiä on jouduttu nakertamaan jokeriradan rakentamisen yhteydessä, Riistavuoresta on tullut yhä tärkeämpi viherrunkoyhteys keskuspuistoon.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Koululais- ja päiväkotiryhmät käyttävät puistoa ja metsää opetuksessa ja ulkoulussa. Se on myös tärkeä virkistysalue. Vuosaaren alueella on rakennettu paljon viimeaikoina ja Meri-Rastilaa tiivistetään, joten jäljelle jääneiden puistojen ja metsien käyttöpaine lisääntyy.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Alppilassa ja muutenkin keskustassa kalliopuistoilla on myös merkitystä kaupunkikulttuurille: juhlat, konsertit, tapahtumat tms. voidaan järjestää kalliolla yleisen ulkoilun lisäksi.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen. Alueella on erittäin merkittäviä luontotyyppejä kuten niittyjä ja peltoja, niitä on lumo-ohjelmankin mukaan sitouduttu lisäämään ja monipuolistamaan. Kentän ympäristössä on myös arvokas liito-orava metsä, joka on myös tärkeä virkistysalue. Jälleen Falkullan ja Malminlentokentän viheralueet ovat tärkeitä koulujen ja päiväkotien ulkoopetus- ja retkeilykäytössä.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Museoita (esim. Design-museo) ja Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Ranta-alueet ovat tärkeitä ulkoulupaikkoja ja luovat keskustaan virkistävää puistokokonaisuutta. Ne ovat myös osa kulttuurimiljöötä, jota on arvokasta säilyttää avoimena. Siellä voi järjestää esimerkiksi ulkoilmatapahtumia.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua. Ydinkeskusta on nyt jo hyvin tiivisti rakennettu. Pyöräilyä ja kävelyä voidaan edistää säilyttämällä avointa ja väljää kaupunkitilaa, jossa kevyt liikkuminen on viihtyisää.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan. Aukiolle voisi tuoda istutuksia ja puutarhalaatikoita.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa. Yleiskaava on laadittava uudestaan enemmän monimuotoisuuden kadon uhkaa huomioiden. Rakentamista on hillittävä - perusteluita lisää eri viheralueiden suojaamisen yhteydessä. Rakentamiselle on laadittava tavoite suhteessa ympäryskuntien rakentamisen ja maaseudun kehittämisen kanssa.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Koetan pitää oman mielipiteeni ympäristön ja asukkaiden puolella enkä mene mukaan ryhmäpaineeseen.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Lohdutusta, arvokasta työympäristöä, iloa ja toivoa - lasten ja nuorten ulkoilu ja leikit metsässä osoittavat luontosuhteen säilymisen tärkeyttä. Mielenkiintoista luontoympäristöä, jonka tarinoita ja eläimiä on hauska tarkkailla.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Keskuspuisto ja jokien varret sekä saaristo kuten Vartiosaari ja Vallisaari.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Kaupunkiluonnossa olisi arvokasta nähdä historiallista jatkumoa. Vantaanjoen varsilla on merkittäviä paikkoja, kuten Haltilan ja Tuomarinkylän maalaismia, juoksuhautametsissä on lehtikuusta ja saaristossa omat tarinansa. Myös virtavedet kertovat historiaa.