Panu Heikkinen

142

SDP

Östersundom

Pian valmistuva kestävän kaupunkikehityksen asiantuntija (MMM). Kokemusta luottamustehtävistä on Helsingin yliopiston hallinnosta; myös monipuolista työkokemusta varastoduunarista myyjäksi ja tutkimusavustajasta poliittiseksi neuvonantajaksi.

Entinen jääkiekkoilija, nykyinen peruskuntoilija ja aktiivinen teatteriharrastaja. Haluan olla mukana edistämässä yhteistyöllä rakentuvaa kestävää Helsinkiä.

Kotisivu:
https://www.facebook.com/panu.heikkinen

Puolue/lista:
SDP

Ehdokasnumero:
142


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Vaikka kaupunkiympäristölautakunta päätti 2020, että nyt edetään Nyky+ -vaihtoehdon pohjalta, niin hanke kaupunkipuiston perustamisesta on yleisesti tukenut ja vahvistanut Helsingin viher- ja luontoalueiden asemaa kaupungin maankäytön suunnittelussa.

Tuo ns. laaja vaihto (VE1) on yhteensopiva yleiskaava 2016 kanssa ja tarjoaa hyvät puitteet Helsingin viher- ja luontoalueiden jatkosuunnittelulle - siis sille, että niiden olemassaolo turvataan kaavoituksessa, sekä myöhemmin ympäristöministeriön kansallinen kaupunkipuisto-statuksella.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. Tavoite perustuu arvioon tulevaisuuden väestönkasvusta Helsingissä, ja arvio tehtiin ennen korona-pandemian alkua. Seuraavien vuosien aikana näemme, onko tulevaisuuden näkymä muuttunut ja muutetaanko Helsinkiin samaan tahtiin kuin ennen.

Jos väestönkasvu on edelleen reipasta, eli 7000-8000 uutta asukasta per vuosi, niin silloin on tietenkin rakennettava lisää asuntoja. Muutoin asumisen hinnat nousevat entisestään. Kuitenkaan asuntorakentaminen ei ole itsessään tavoite, ja väestönkasvun hidastuessa rakentamisen tahti laskee.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus, ja tarjoaa tuhansille Helsinkiläisillä paikan rentoutua muutaman minuutin päästä kotiovelta. Tulee huolehtia siitä, että näin on myös jatkossa.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

(Ehdokas ei vastannut kysymykseen.)

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

(Ehdokas ei vastannut kysymykseen.)

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Kaupungin on syytä päivittäää väestönkasvuarviot jotta ne paremmin vastaavat tulevaisuutta. Kaupungin kasvu ja rakentaminen eivät ole tavotteita itsessään. Alppilan kalliot ovat komeita, ja itsekin niillä tykkään viettää aikaa.

Kuitenkin jos väestönkasvu on reipasta ja halutaan tiivistää kaupunkia sekä säästää metsiin rakentamista, niin paikalle voi rakentaa. Jos tähän päädytään, niin tulee alue suunnitella siten että osa kalliomuodoista säilyy.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Alueelta on tehty uusia luontotyyppilöytöjä ja näiden laajuus täytyy selvittää. Lisäksi alue on entistä suoaluetta, joten rakentamisen paikka tulee katsoa tarkkaan. Hengähdys- ja mietintätauko alueen suhteen olisi paikallaan.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Museoita (esim. Design-museo) ja Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Etelä-sataman AD-museo on toteutumassa. Alueella on paljon potentiaalia kävelykeskustan jatkeena. Tulevien suunnitelmien tulisi tukea tätä. AD-museo sekä muut julkiset tilat alueelle tukevat tätä. Lisäksi alue on sen verran herkkä maisemaltaan, että rakennusten korkeus ei olla yli 20 metriä.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita.

Urbaana-hanke lähti alunperin kaupunkilaisista itsestään (kuvanveistäjä sekä kaupunkisuunnittelun ammattilaisia) ja tarkoituksena oli tehdä yhteisöllinen sekä osallistava kaupunkisuunnitteluhanke elävöittämään keskustaa. Osittain koronan vuoksi kaupunkilaisten kaupunkilaisten osallistaminen jäi kokonaan pois. Hankkeesta tuli sen liikkeellepanijoiden sekä SRV:n yhteishanke. Töölöläiset ovat syystäkin asettuneet vastakarvaan.

Lähialueiden asukkaiden jättäminen pois suunnitelmien tekemisestä onkin mielestäni hankkeen suurin ongelma. Jos lähialueiden asukkaat olisi otettu mukaan suunnitteluun, en usko, että alueelle esitettäisiin niin paljon rakentamista, vaan rakentaminen olisi maltillisempaa. Lisäksi Urbaanan nykyinen suunnitelma ei ole myöskään saanut siunausta kaupungin suunnittelijoilta sen vajavaisen liikennejärjestelyn johdosta.

Nykyisen kaltainen Urbaana ei siis ole toteutumassa. Kun aluetta tulevaisuudessa katsotaan uudelleen tulee lähialueiden asukkaat ottaa mukaan suunnitteluun ja edetä siltä pohjalta.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Suurin osa aluelle esitetyistä suunnitelmista käytti suunnittelun pohjana viittellistä kerrosneliömaksimia. Lopputulos oli, että paikalle tulisi vähintään Postitalon kokoisia rakennuksia. Rakennusmassaa alueelle tulisi siis valtavasti lisää.

Yhdessä ehdotuksessa oli kuitenkin käytetty vain neljäsosa maksimi kerrosneliömäärästä. Tämänkaltainen maltillinen suunnitelma voisi toimia Elielinaukiolla.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa. Kuten kysymyksessä mainittu, elämme jonkinlaista murrosvaihessa ja korona-pandemia on kiihdyttänyt tätä. Tämän luokan muutokset ovat peruste yleiskaavan uudelleenarvioinnille.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. Rakennusliikkeet ovat toki kaupunkisuunnittelun osallisia. Kuitenkin varsinkin suurissa keskutan hankkeissa he ovat olleet pääosallisia ja voineet merkittävästi vaikuttaa suunnitelmiin. Kalasataman keskuksen kohdalla kävi niin, että kauppakeskuksen koko sekä tornien korkeus kaksinkertaistuivat rakennusliikkeen toiveesta. Kaupunkilaisia ei asiassa juuri kuultu. (Tein aiheesta aiheesta gradun.)

Valtuutettuna tämä olisi ydinaluettani: Pyrkisin vahvasti vaikuttamaan siihen, että hankkeiden suunnitelmia tehdessä kaupunkilaisia ja lähialueiden asukkaita otetaan mukaan suunnitelmien tekoon jo alkuvaiheessa. Isojen hankkeiden kohdalla tämä on luontevaa toteuttaa vaikkapa kyselyiden muodossa jolloin saadaan myös tietoa osallistuneiden demografiasta ja siitä kuinka edustavia kaupunkilaisten kannat ovat. Toinen luonteva tapa osallistaa kaupunkilaisia suunnitteluun on paikallis- ja asukasyhdistysten kautta. Siellä on usein eniten kiinnostusta ja asiantuntemusta. Valtuutettuna pyrkisin vahvistamaan kaupungin ja paikallis- sekä asukasyhdistysten yhteistyötä suunnitteluhankkeissa.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Olen kouluttaunut alalle (maankäyttö) ja sitä kautta näkemystä kaupunkisuunnittelusta. Siten myös luotan näkemykseeni. Lisäksi puolueessani hyväksytään ryhmän näkemyksestä poikkeamiset.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Rauhaa ja rentoutumista. Pienet puistikot ovat kaupungin levähdys- ja virkistykeitaita. Ilman niitä kaupungin melskeessä ja betonin ympäröimänä tulee hulluksi. Uskon, että rakennettu ympäristö ja luonto saadaan sovitettua Helsingissä yhteen siten, että kenenkään kotiovelta ei ole kuin korkeintaan muutaman minuutin matka lähimpään puistoon ja kaikissa kaupunginosissa on myös mahdollista nauttia luonnosta.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Meri: Missä tahansa on ranta ja meri, siellä on paikka pysähtymiselle ja levähdykselle.

Ruttopuisto: Asuin aiemmin keskustassa ja tämä pieni puistikko oli päivittäinen hengähdyspaikkani.

Mustikkamaa: Sörnäisissä asuessani Mustikkamaan polkuja tuli tallattua ja rentouduttua.

Östersundomin luonnonsuojelualueet: Asun Karhusaaressa joten alueen metsät ja rantakaislikot ovat päivittäisiä kävelykohteitani. On hienoa, että Suomessa ja EU:ssa on luonnonsuojelusopimuksia jotka turvaavat arvokkaita luontokohteita. (KHO hylkäsi kaupungin suunnitelmaehdotuksen alueelle, sillä se ei ottanut tarpeeksi huomioon alueen luontoarvoa.) Tästä myös näkee, että on tärkeää perustaa luonnonsuojelualueita!

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Hyvä Helsinki rakentuu yhteistyöllä. Haluan olla edistämässä niin kaupunkilaisten, asiantuntijoiden, tutkijoiden ja politiikkojen parempaa yhteistyötä.