Pentti Arajärvi

124

SDP

Hakaniemi

Olen sosiaalioikeuden professori (eläkkeellä) ja kaupunginvaltuutettu.

Kansalaisjärjestötoiminta on ollut elämänikäinen projekti. Toimin nykyisin lasten aseman kehittämiseksi (mm. Lastensuojelun Keskusliiton pj), ympäristön ja mielenterveyden puolesta (mm. Pro Lapinlahti pj) ja ihmisoikeuksien edistämiseksi (mm. Ihmisoikeusliiton hallituksen jäsen). Takana on myös liikunta (mm. Koripalloliiton pj).

Facebook: www.facebook.com/p.arajarvi
Twitter: @araj_pentti

Kotisivu:
https://arajarvi.fi

Puolue/lista:
SDP

Ehdokasnumero:
124


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Kulttuuriympäristön, myös rakennetun, säilyttäminen ja vaaliminen on tärkeää. Puiston perustaminen asettaa rajoituksia ja pakottaa pohtimaan kaavoitus- ja rakentamistoimia asettamatta kuitenkaan täydellistä kieltoa alueen kehittämiseen hyviin perustelluista syistä.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Asuntorakentamisen tavoite on asetettava asukasluvun muutoksen mukaiseksi ja sillä on myös perusteensa asumisen hinnan alentamiseksi. Jos kaupunkiin muuton arvio osoittautuu virheelliseksi, päätös voidaan muuttaa.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Kun asuntojen määrää pyritään lisäämään asumisen hinnan alentamiseksi, on tärkeää, että hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrelle voidaan rakentaa asuntoja.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Kun asuntojen määrää pyritään lisäämään asumisen hinnan alentamiseksi, on tärkeää, että hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrelle voidaan rakentaa asuntoja.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Paikan säilyminen avoimena on maisemallisesti tärkeää. Toimistotilan lisääminen ei ole Helsingissä tarpeen.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Ei. Alueen suunnittelun pohjana on vaihtoehtoja, joissa luontoarvot ja kaupunkikulttuuriset arvot säilyvät. Lentokenttä keskellä asutusta aidattuna alueena ei ole toimiva idea. Sähköistä ilmailua tulee edistää, ja se on mahdollista ilman Malmiakin.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Rannat kuuluvat kaikille.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua. Baana on urbaania kaupunkia. Tila on aivan liian ahdas ja vaikka tilaa olisikin, tulee akseli säilyttää ja jatkaa itään radan ali.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan. Elielinaukiota voidaan kehittää, mutta rakentamisen tulee olla enintään kevyttä torirakennelmatyyppistä.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava. Yleiskaavassa on kysymyksessä esitetyn kaltaisia ongelmia. Uusi yleiskaava tehdään tyypillisesti parinkymmenen vuoden välein ja mikään yleiskaava ei ole toteutunut sellaisenaan.

Aina tarvitaan asemakaavoitus, kun yleiskaavaa toteutetaan. Ongelmat ovat ratkaistavissa asemakaavoituksella. Lähivuosien asuntorakentaminen painottuu paljolti entisiin satama- ja rata-alueisiin (Jätkäsaari, Kalasatama, Sompasaari, Keski-Pasila) sekä rakennettujen alueiden tiivistämiseen.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Nykytilan ongelmat johtuvat merkittävästi tavasta antaa varauksia ja suunnitteluvaltuuksia rakennusliikkeille. Näyttää olevan niin, että jokainen tyhjä kolo otetaan rakentamisen suunnittelun pohjaksi ja pahimmillaan loppujen lopuksi perustellaan, että asia on jo edennyt niin pitkälle, ettei siitä voida luopua.

Kaupunkia tulee suunnitella kaupunkilaisille ja kaupungin omana työnä. Asia erikseen on kaavan toteuttaminen, se on rakennusliikkeiden ominta aluetta.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä voisin vaikuttaa lautakunnassa esille tulevien asioiden päätöksiin ja puoleen kantaan niihin. Mainitun laatuinen ristiriita ei ole todennäköinen. Ryhmäpäätösten noudattaminen on lähtökohta, jotta toiminta on ennustettavaa ja johdonmukaista. Useimmiten erimieliselle myönnetään erioikeus äänestää toisin.

Jos hanke on todella huono, ryhmäpäätöksen uhmaaminenkin tulee kysymykseen.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Runebergin sanoin, Cajanderin suomennoksena: Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa … Alkuperäisesti: Ej lyfts en höjd mot himlens rand, ej sänks en dal, ej sköljs en strand, mer älskad än vår bygd i nord

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Eniten käytän lähiluonnon lisäksi Keskuspuistoa, kulttuurialueena kantakaupunki, mutta upeita ovat myös useat lähiöalueet, kuten maisemallisesti erityisesti onnistuneet kerrostaloalueet ja orgaanisesti rakentuneet pientaloalueet.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Kaupunki kuuluu kaupunkilaisille ja sitä on rakennettava ja vaalittava tästä lähtökohdasta. Kauneus, sopusuhtaisuus ja mielenkiintoisuus ovat merkittäviä tekijöitä. Luontoa ja sen monimuotoisuutta, ympäristöä ja rakennettua kulttuuriperintöä on suojeltava.