Riitta Korhonen

59

Keskusta

Eko-Viikki

Olen koulutukseltani geologi (emerita) ja asuinkuntani asioihin olen vaikuttanut aktiivisesti muun muasa kaupunginosayhdistyksissä, ensin Toukola-Vanhakaupunki -yhdistyksessä ja nyt Viikki-Seuran puheenjohtajana kymmenisen vuotta.

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -liikkeessä olen ollut mukana liikkeen perustamisesta lähtien ja siinä toimin edelleen. Hyötykasviyhdistyksen puheenjohtajana olin 2016-2020 ja jatkan vielä yhdistyksen lunastaman Annalan huvilan korjausprojektissa kiinteistöyhtiön puheenjohtajana.

Olen kala-kasvissyöjä ja viljelen vihanneksia Viikin palstalla. Tennistä pelaan ja kilpailen omissa ikäsarjoissa myös kansainvälisillä kilpailuissa. Luontoa kuvaan mielelläni, erityisesti kukkia, joita myös kasvatan.

Puolue/lista:
Keskusta

Ehdokasnumero:
59


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Ainoastaan VE1-vaihtoehto vastaa valtuuston yksimielisesti hyväksymää aloitetta v. 2017 etelästä pohjoiseen ja idästä länteen ulottuvasta uuden ajan urbaanista kansallisesta kaupunkipuistosta.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Vuonna 2020 Helsinki oli muuttotappiokunta ja korona-pandemia on lisännyt etätyöskentelyä niin paljon, että se tulee jatkumaan myös pandemian jälkeen. Lisäksi Helsinki äänestettiin vähiten houkuttelevaksi kaupungiksi äsken suurimpien kaupunkien kesken järjestetyssä äänestyksessä.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuisto on Helsingin keuhkot ja sillä on jo 100 vuoden historia ja sen luonto on ainutlaatuinen ja monipuolinen. Se on säilytettävä ehdottomasti ja hoidettava hyvin.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Bulevardin rakentamista voi jatkaa vain, jos otetaan huomioon asukkaiden ja luonnonsuojeluasiantuntijoiden perustellut toivomukset ihan oikeasti. En ymmärrä ollenkaan tällaista menettelyä, että tuhotaan upeaa luontoa tällaiseen "viherpesuun". Ilmeisesti rakennustyöt ovat jo niin pitkällä, että hanketta ei voi kokonaan pysäyttää? Myös muiden kaupunkibulevardien suunnitelmat tulisi arvioida kriittisesti uudelleen tai peruuttaa kokonaan.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Helsinki mainostaa itseään luontopääkaupunkina, mutta hävittää luontoa armottomasti. Viisas kaupunkisuunnittelu pystyy ottamaan huomioon myös luonnon.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Alppilan kallion säilyttäminen jättäisi arvokkaan miljoonia vuosia vanhan peruskallion henkireijäksi varsin ankeaan ja ahtaaksi rakennettavaan tornimetsikköön.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen. On kansallinen häpeä hävittää kulttuurihistoriallisesti niin arvokas toimiva lentokenttä! Kevyempi rakentaminen toimisi yhdessä sähkölentämisen ja myös helikopterilentojen kanssa.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Museoita (esim. Design-museo). Museoiden lisäksi sinne mahtuu myös puistoja, kävely- ja pyöräteitä, nämä eivät ole toisiaan poissulkevia toteutuksia.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita. Baana on tarkoitettu kaupungin ihmisille, ei sitä saa peittää kerrostalojen alle!

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Aukiolle voisi rakentaa kaupunkilaisten olohuoneeksi sopivan puistomaisen tilan suihkulähteineen, jossa Vltava on osana kokonaisuutta ja uusi rakentaminen tulee sopia rautatieaseman tyyliin.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava. Hyvällä yhteistyöllä asukkaiden ja kaupungin kesken nykyinen kaava antaisi mahdollisuuden hyviinkin ratkaisuihin. Teoriassa puhutaan osallisuudesta ja yhteistyöstä, mutta toistaiseksi nämä eivät ole toimineet juuri ollenkaan. Uuden yleiskaavan laatiminen on vuosien työ, jonka aikana ristiriidat jatkuisivat nykyisen kaavan kanssa.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Kyllä kaavoituksen tulee olla kaupungin virkamiesten tehtävä, ei rakennusliikkeiden!

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Toki ensisijasesti pyrin perustelemaan puolueelle eriävän mielipiteeni.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Helsingin luonto on minulle runsauden sarvi ja elinehto, terveyden ja kunnon ylläpitäjä, levähdyspaikka, kun väsyttää, elämyspaikka säiden vaihtuessa kylmästä lämpimään ja pimeästä valoisaan ja värien vaihtuessa kevään heleästä vihreästä, kukkivaan upeaan kesään ja syksyn ruskaan sekä talven valkeaan loskaa unohtamatta. Jokainen päivä luonnossa on elämys!

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Lähiluonto: Viikissä ja Hallainvuorella, Viikin pellot, Vanhankaupunginlahti ja koski sekä Herttoniemen metsät. Vanhakaupunki; Annalan alue sekä Helsingin syntysijat.

Kauempana: Senaatintori ympäristöineen, Esplanadi, Kaivopuisto ja Suomenlinna sekä muut saaret. Meri antaa oman brändin Helsingille.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Helsingin luonto- ja kulttuurialueet voidaan turvata vain perustamalla kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin, vain sillä on laissa säädetty status. Muut puistot ja kulttuurialueet kaupunki voidaan ottaa muuhun käyttöön kaupungin päätöksellä!