Samuel Adouchief

513

Vasemmistoliitto

Suomenlinna

Samuel Adouchief

Olen vahvan punainen 33v oikeuspsykiatriaan erikoistuva lääkäri, kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaoston luottamushenkilö ja Helsingin Vasemmistoliiton hallituksen jäsen. Kärkiteemoina terveydenhoito, lähipalvelut (myös ja erityisesti lähimetsät, -rannat, -niityt ja -kalliot) ja nuoriso.

Arkea ja juhlaa vietän Helsingin rannoilla ja lähisaarissa haaveillen, soudellen tai Hai-veneellä purjehtien.

Kotisivu:
https://samueladouchief.fi

Puolue/lista:
Vasemmistoliitto

Ehdokasnumero:
513


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Luonto ja vehreys ovat tutkitusti tärkeitä ihmisille ja yhteisöille. Positiiviset vaikutuksen yltävät koetusta voinnista terveyteen ja toimeliaisuuteen.

Kannatan enemmän ja monimuotoisempaa luonnonmukaisempaa metsää, niittyä, kosteikkoa ja rantoja Helsinkiin.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Määrän sijasta tulisi panostaa laatuun niin yksittäisissä asunnoissa kuin asuinalueissa. Asuntojen hintaongelmaa ei ratkaista tuottamalla enemmän ja enemmän grynderi-pohjaisia asumuksia vaan vahvistamalla yhteiskunnallista asuntotuotantoa ilman voitontavoittelua.

Myös Helsingin ilmoitettu tavoite 850 000 asukkaasta vuonna 2050 on ylimitoitettu ja ihmisille sekä yhteisölle haitallinen. Monet haluavat asua myös ympäryskunnissa ja alueellisissa keskuksissa ja näiden toiveiden mahdollisuutta tulee tukea aktiivisella aluepolitiikalla. Tätä ei ole esimerkiksi Savonlinnan yliopistokampuksen tai Savonlinnan ja Porvoon sairaaloiden rampauttaminen ylhäältä tulleilla päätöksillä, joita alueet vahvasti vastustivat. Helsinki voi tukea naapurikuntiaan lobbaamalla alueellisten yksiköiden verkostojen eikä keskitettyjen suurlaitosten puolella. Tämä on sekä substanssitehokasta että Helsingin etu.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuisto on yksi Suomen käytetyimmistä ulkoilupaikoista. Puiden reunustamien hiekkateiden lisäksi tarvitaan myös hoitamattomampaa metsää ja sivupöpelikköjä. Tuumastakaan ei ole varaa luopua.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Esitetty kompromissiratkaisu on rakentava ja toteuttamiskelpoinen. Se mahdollistaa kaupungin kasvun ja joukkoliikenteelle laskennallisesti arvioidun asukastiheyden.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Asiasta on paljon tietoa ja näkemystä. Alue on vahvasti virkistyskäytössä. Rakentamista

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Vehreyttä ja kallioluontoa tarvitaan myös keskelle kaupunkia ja saarekkeina. Muualla Euroopassa tällaisia luontolaikkuja haetaan aktiivisesti lisää ja vehreyteen panostetaan niin tilaa, rahaa kuin ajatustakin. Rakennusliikkeet ja ideologiset täydennysrakentajat haluavat täyttää kaiken betonilla ja maksaruohokatoilla. Minun kaupunkini ja minun ihmiseni eivät tällaista halua.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen. Haastava kysymys. Tähän pitäisi itseni perehtyä hieman enemmän, jotta voisin ottaa vahvasti kantaa. Lähtökohtaisesti en vastusta lentokentän lakkauttamista. Toivon että luontoarvoja ja kokonaisuutta voidaan arvioida nykyisten ja tulevien asukkaiden sekä kaupungin kannalta kokonaisvaltaisesti.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Maksutonta ja yhteistä tilaa kokea ja olla. Maltillinen yksittäinen ympäristöön solahtava museo voisi toimia. En näe kauppakeskusta, luksus-toimistoja tai asuntoja järkevänä.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Mielenkiintoinen hanke, jonka suhteen en ole lyönyt kantaani lukkoon. Kymmenkerroksiset kolossit eivät tunnu järkeviltä. Millaista pientä alueelle voisi rakentaa?

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Nykyohjauksen mukainen harjakorkeus samalla tasolla kuin Postitalon korkein huippu on täysin ylimitoitettua. Bussien saapuminen myös rautatieasemalla helpottaa ja bussi-juna-yhteyden käyttöä paremmin kuin vaihto Kampissa. Maltillisuudella voidaan yhdistää avaruutta, lisätehoa ja julkisen liikenteen käytettävyys.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Tekninen ongelma, jonka vastaus riippuu kaavoituksen asiantuntijoiden lausunnoista. Kaavan on mahdollistettava yhteiskuntaa ja asukkaita palveleva ympäristön kehittäminen. Luulen että vain uudella yleiskaavalla saadaan lainmukaisesti kehitettyä kaavoitukseen saakka päätyviä päätöksiä paremmiksi.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. On täysin kestämätöntä että rakennusliikkeet saavat näin paljon valtaa yhteiskunnan ja kaupunkiympäristön kehittämisessä. Ihmisten ja kaupungin etua on ajettava virkakunnan toimesta ja poliittisessa ohjauksessa.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. Kompromisseja ja tasapainoilua. En kuitenkaan pelkää olla puolueeni kanssa eri mieltä ja tarvittaessa äänestääkin omantuntoni mukaan.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Luonto ylipäätään on tärkeä itseisarvoisesti, mutta nään myös sen yhteiskunnallisen virkistyksellisen, terapeuttis-hoidollisen, opetuksellisen ja työtehojakin parantavan vaikutuksen. Minulle lähiluonto tai edes kasvillisuuden rippeiden säilyminen osana kaupunkia ja arkiympäristöämme on keskeinen edistettävä asia.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Suomenlinnan seutu, Kuninkaan- ja Vallisaari, Vasikkasaari, Uutela, Vanhankaupungin ja Herttoniemen seudut sekä Ramsin- ja Kallvikinniemi.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Lähiluonnon puolustaminen on vastuullista ja tutkitusti hyödyllistä niin yksilöiden kuin yhteisön kannalta.