Seppo Paakkinen

588

Vasemmistoliitto

Itä-Helsinki

Vapaaehtoistyöntekijä ja Hymyn Huviloiden (Vartiosaari) rahoittaja. Liikunnallinen luontoihminen. Helsingin kaupungin matalankynnysten perustaja. Yhteinen Maailma julkaisun perustaja sekä %-liikkeen uranuurtaja, Jalkapallohullu subbuteon harrastaja.

Kotisivu:
https://www.facebook.com/HymynHuvilat

Puolue/lista:
Vasemmistoliitto

Ehdokasnumero:
588


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Mielestäni näistä kolmesta vaihtoehdosta laajin eli (VE1) pohjalta ajaa parhaiten asiaa.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muu vastaus. Nykyisessä tilanteessa on perusteltua ainakin lyhyellä tähtäimellä lisätä asuntorakentamista ja kohdentaa se pienempiin ensiasuntoihin. Pandemian aikana on myös ilmennyt halukkuttaa muuttaa pois Helsingistä, mutta myös tarvetta etätyölle saada työtilaa taloyhtiön tiloista tai kodin muutostöihin työtilan saamiseksi. Nämä on syytä huomioisa rakentamisessa.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuisto EI säily kokonaisuutena jos siitä nakerretaan pala kerrallaan rakentamiselle, kuten valitettavasti on jo liian usein tapahtunut.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Alue on tärkeä osa vihreää Helsinkiä, ota olen itsekkin käyttänyt pyöräillessä Vesalasta Konalaan. On nautinnollista saada liikkua pitkiä matkoa luontoympäristössä jalan tai pyörällä.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Helsingin EI pidä rakentaa ja tärvellä arvokkaita luontoalueita. Kaupungilla on tilaa rakentaa alueille jotka eivät tuhoa luontokohteita.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Alue on vilkkaan liikenteen varrella ja suunnitelma näyttää olevan hiilineutraali eikä kallioita lukuunottamatta vaikuta luonnon monimuotoisuuteen. Olemassa olevat viheralueet jää rakentamisen ulkopuolelle, joten suunnitelma on toteuttamiskelpoinen, kunhan siitä ei tehdä liian massiivista ja jätetään myös osa kallioista luonnontilaan.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan. Malmin lentokenttä on kulttuurihistoriallinen kohde, joka on myös tulevaisuuden mahdollisuus. Malmin kenttä on hyvien kulkuyhteuksien varrella ja tulevaisuudessa hyvät edellistykset sähköisen lentoliikenteen keskuspaikaksi, Tulevaisuudessa tavara liikkuu sähköisillä koneilla ja myös matkustajaliikennettä on kokeiltu sähkölentokoneilla onnistuneesti Malmilla!

Malmin kentän maapohja EI sovellu asuntorakentamiselle. Läheltä löytyy esimerkkejä kun on rakennettu savipohjaiselle maalle asuintaloa jotka on jouduttu kosteusongelmien ja maapohjan liikkumisen takia purkamaan alle 30v. vanhoja taloja.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Jo olemassa olevia puistoja ja pyöräteitä on syytä kehittää. Täydennysrakentamista voidaan tehdä muualle kun ranta- ja puistoalueille.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua. Baana on Helsingin vilkkaiten liikennöity pyörätie ja pitää fillarit pois autoväyliltä. Baana on fillaristien, mutta myös autoilijoiden etu nykyisellään!

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

Aluetta voidaan kehittää järkevästi ja mahdollistaa myös sujuva kevyen liikenteen väylä rautatieaseman alta Kaisaniemen puistoon ja Kallioon. Tämä on huomioitava rakentamisessa kuten myös Vltavan jugend-talo säilyttäminen.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa. Tottakai muuttuneet olosuhteet on huomioitava kaikessa päätöksenteossa. Erityisen tärkeää on säilyttää merellisen Helsingin saaristo ja rannat ihmisten virkistyskäytössä. Se on nyt entistä tärkeämpää asukasluvun kasvettua yli 650 000 asukkaaseen.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Kaupungin on vastattava kaavoituksesta, eikä gryndereille enää yhtään enempää valtaaa eikä lahjottuja päättäjiä eikä virkamiehiä kaupungin päättäviin elimiin.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Pidän tätä omantunnon kysymyksenä ja en voi olla sellaista päätöstä tekemässä mikä on vastoin periaatteitani.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Olen itse asunut Helsingissä lähellä luontoa ja kulttuurikohteissa, kuten Suomenlinnassa ja Ramsinniemessä (ennen rakentamista). Helsingin luontokohteet on minulle hyvin tuttuja eikä useinkaan ihmiset tiedä, että luontoalueita pitkin pystyy esim. Kontulasta pyöräilemään Konalaan ja matkan aikana ei tarvitse kun ylittää muutaman kerran autotie!

Olen vaikuttanut Vartiosaaressa useita vuosia ja Vartiosaari on hyvä esimerkki paikasta, jonka luonto ja rakennuskantaa kaupunki ei ole arvostanut. Vartiosaari ja lukuisat muut kohteet ovat kaupunkilaisten henkireikä - lähellä sinua on useita arvokkaita luontokohteita.

Tervetuloa tutustumaan esim. Vartiosaaren luontoon ja huviloihin ja se onnistuu myös ottamalla minuun yhteyttä.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

Etenkin Helsingin saaret. Rakkaimmat on tietenkin ne paikat joissa olen itse asunut ja toiminut kuten Suomenlinna, Vartiosaari, Kalviikinniemi ja Ramsinniemi Unohtamatta Laaasaloa, Keskuspuistoa, Myllypuroa, Viikkiä, Haltiaa, Länsisalmea, Mustavuorta, Porvarinlahtea, Uutelaa jne.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Tutustu lähiluontoon ja käy välillä kotikulmiesi ulkopuolella virkistäytymässä Helsingin ja Uudenmaan Virkistysalueiden luontokohteissa. https://uuvi.fi/fi/lista-kaikista-virkistys-ulkoilu-ja-luontokohteet-uudellamaalla/