Tuomas Rantanen

858

Vihreät

Roihuvuori

Olen viidennen kauden valtuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen. Siviilissä olen Voima-lehden kustantaja ja kulttuuritoimittaja. Näissä vaaleissa puolustan erityisesti asuinalueiden tasavertaisuutta, kaupunkimetsien vaalimista sekä lisäresursseja mielenterveystyöhön ja koronan takia pahasti kärsineelle kulttuurikentälle.

Kotisivu:
https://tuomasrantanen.fi

Puolue/lista:
Vihreät

Ehdokasnumero:
858


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Minun esityksestäni kaupunkiympäristölautakunnassa pidettiin kansallinen kaupunkipuisto hengissä. Laajimman vaihtoehdon taakse ei lautakunnassa ole saatavissa enemmistöä ja siksi esitykseni oli vain sellainen tynkä kuin enemmistö saattoi hyväksyä. Laajentamisen on aina mahdollista jos jonkinlainen puisto KKP saadaan.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006520987.html

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Helsingin ei pidä nähdä väestömäärän kasvattamista omana tavoitteenaan, mutta sen pitää varautua siihen, että väkimäärä pks-seudulla kasvaa joka tapauksessa. Tämä kasvu pitää toteuttaa hallitusti eikä hallitsemattomasti. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat Helsingissä jo nyt sellaisella tasolla, joka alkaa tuottaa sosiaalisia ongelmia. Vaikka korona näyttää hidastaneen pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvua, se ei ole kääntänyt sitä laskuun.

Jos Helsinki ryhtyisi jarruttamaan asuntotuotantoa tästä valtuuston tekemästä linjauksesta, köyhyys ja alueellinen eriarvoisuus pahenisivat ja rakentamisesta vielä suurempi osa menisi ympäryskuntiin – mikä tuottaisi merkittäviä liikennevaikutuksia ja uhkaisi isoja luontoalueita Helsingin ympäristössä. Hyvää kaupunkisuunnittelupolitiikkaa on yrittää sijoittaa uudisrakentamista niin että sen ympäristöhaitta on mahdollisimman pieni. Tässä moottoriteiden suoja-alueiden muuttaminen asuntoalueiksi on erityisen tärkeää.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Keskuspuisto pitää säästää. Urheiluhallien ja parkkipaikkojen tekemistä ei pidä suvaita. Toisaalta esimerkiksi Hämeenlinnanväylän bulevardisointi voidaan tehdä niin, että puiston kannalta kriittisessä kohtaa rakentaminen jätetään pois. Kun bulevardisoinnista päätetään tulevissa yleiskaavoissa, tämä voidaan huomioida siinä tai asemakaavoissa.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Bulevardisointi itsessään on Vihdintienkin kohdalla hyvä idea. Kriittinen kysymys tässä asiassa liittyy siihen miten pitkälle rakentaminen Vihdintiestä ulotetaan. Siitä päätetään asemakaavassa ratikasta riippumatta.

Asukkaiden ehdotus rakentamisen supistamisesta on otettava tarkateluun vakavasti nimenomaan kun pohditaan rakentamisen rajausta. Siinä esitetty ajatus pikaraitiotiestä luopumisesta ei kuitenkaan ole hyvä idea. Bussikaistat ovat ratikkakiskoja leveämpiä ja busseilla toteutettuna väylästä tulee 3+3 kaistainen ja leveämpi ja moottoritiemäisempi kuin ratikohin nojauduttaessa. Ratikkaratkaisuun saadaan myös merkittävästi valtion tukea. Koko pikaraitiotiejärjestelmä on tärkeä työkalu liikenteen suureen rakennemuutokseen Helsingissä. Sillä pyritään nimenomaan yksityisautoilun kasvun taittamiseen ja joukkoliikenteen käyttöosuuksien merkittävään nostamiseen.

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Ei. Tämä kaava hyväksyttiin lautakunnassa, jossa olin mukana päättämässä asiasta. Vaikka olin hylkäämässä Meri-Rastilan rannan rakentamista koskevan asuntorakentamisen kaavan luontoperustein, katson että Meri-Rastilaan on hyvä toteuttaa myös jonnekin täydennysrakentamista jolla vahvistetaan alueen sosiaalista profiilia. Lautakunnassa esillä ollut esitys rakentamisen vähentämisestä oli huonosti perusteltu ja olisi johtanut alueen toteuttamissa ongelmiin.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Olin lautakunnassa hyväksymässä suunnitteluvarauksen, jossa nimenomaan velvoitetaan ottamaan huomioon puiston virkistystarvojen säilyttämisen. Otan kantaa suunnitelmaan vasta sitten kun sellainen on nähtävillä ja sen pohjalta ollaan tekemässä päätöksiä.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Ei. Kaikessa suunnittelussa on otettava luonto huomioon joka tapauksessa. Vaatimus alueen rakentamisen raskaasta vähentämisestä liittyy enemmän lentotoiminnan säilyttämisen vaatimukseen. On totta että alueella on myös tärkeitä luontoarvoja, mutta kun lentokenttä poistuu, siellä voidaan luontoa ja asumista sovittaa toisiinsa helpommin - ja samalla säästää luontokohteita muualla kaupungissa.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Museoita (esim. Design-museo) ja Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Nyt vireillä olevan kilpailuohjelman keskeiset kriteerit liittyvät juuri arkkitehtuurin ja designen museoon ja jalankulkijoille avautuvaan julkiseen kaupunkitilaan. Asumista sinne ei ole tulossa muutenkaan. Lopputuloksessa ratkaisevaa on juuri ihmisten viihtyisä liikkuminen arkkitehtuurinen kokonaisuus. Jos olen päättämässä aikanaan kilpailun pohjalta tehtävästä asemakaavasta, tulen juuri tässä olemaan tarkkana.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita. Urbaana ei ole toteuttamiskelpoinen esitys vaan nippu sekavaa visiointia. Baanaa ei oikeasti uhkaa mikään. Sen varrella on muutamia kohtia – kuten esimerkiksi Tennispalatsin takainen alue - jossa olisi mahdollista parantaa ympäristöä hyvällä suunnittelulla, jossa voi jotain lisärakentamista ajatella. Luultavasti jotain tällaista Urbaanasta lopulta jää käteen.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Kyseinen alue on Helsingin liikennesolmun ytimessä ja sitä pitää kehittää nimenomaan jalankulkijoiden liikkumisen ehdoilla. Bussiterminaalin siirtäminen on hyvä idea ja sen alueella voidaan ajatella myös jotain ihmisvirtojen kannalta sopivaa rakentamista. Puistoa ei kannata perustaa betonikannelle, mutta voisi ajatella että mahdollisen lisärakentamisen tuotot merkittäisi täysimääräisenä Töölönlahden ja/tai Kaisaniemen puistojen suunnitelmien toteuttamiseen.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

4. Muu vastaus. Hyväksytty yleiskaava on jatkosuunnitelmien pohjaksi laadittu yleissuunnitelma Helsingin maankäytön kokonaiskuvasta. Yhtään rakennusta ei tehdä vain yleiskaavan pohjalta vaan sitä tutkitaan ja tulkitaan asemakaavoissa, joissa voidaan päättää erikseen missä mittakaavassa kukin kohde toteutetaan jos ollenkaan. Seuraavan yleiskaavan valmistelu alkaa aikanaan ja se korvaa tämän. Viimeksi tehty yleiskaava oli erityisen merkittävä ympäristön kannalta siinä suhteessa että jopa kolmannes rakentamisesta määritettiin sijoitettavaksi nykyisille moottoriteiden suoja-alueille. Vastaava määrä muualle sijoitettuna olisi ollut todella vaikeaa vielä useamman luontokohteen osalta. Toisaalta joukkoliikenteen kannalta yleiskaava on käänteentekevä tähän asti autoiluun kasvuun nojanneen Helsingin historiassa.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Tässä viitataan ilmeisesti käynnissä oleviin konseptikilpailuihin. Niissä ei luovuteta kaavoitusvaltaa rakennutajille ja investoreille. Kilpailun jälkeen valmistellaan tulosten pohjalta kaava-esitykset normaalisssa järjestyksessä. Kilpailujen idea on saada alueiden kehittämiseen toteuttajien ideoita. Se on eri asia kuin kaavoittaminen joka tehdään vasta ideoiden ja kaupungin muiden tavoitteiden yhteensovittamisena ja jossa kuullaan erikseen asiantuntijoita ja asukkaita normaalissa järjestyksessä.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Vihreillä ei ole ryhmäkuria joten voin päättää kunkin asian itsenäisesti jos haluan. Toki pyrin aina omassa ryhmässä käytävässä keskustelussa saamaan enemmistön puolelleni.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

Olen entinen Luonto-Liiton pääsihteeri joten se merkitsee minulle oman virkistäytymisen ohella myös keskeistä yhteiskunnallista arvoa, jonka eteen pitää tehdä poliittista työtä. Toki iso haaste Helsingin luonnon suojelussa liittyy siihen, että sitä joutuu sovittamaan moniin muihin tärkeisiin asioihin, ei vähiten laajempoiin luonto- ja ympäristövaikutuksiin. Helsingin luonto ei ole tyhjiössä vaan silläkin on väliä mitä kuntarajan toisella puolella tapahtuu.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

No itselleni erityisesti Itä-Helsingin lähiöiden välillä viherverkostoa ylläpitävät kaupunkimetsät yleensä sekä erityisinä kohteina myös Variosaari, Kivinokka ja Uutela jne.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Näissä vaaleissa itse haluan puolustaa erityisesti asuinalueiden tasavertaisuutta, kulttuurin elinvoimaisuutta ja mielenterveystyötä. Koen että kaikki nämä muut pääteemani leikkaavat erityisesti Itä-Helsingin kaupunkimetsien puolustamisen äärellä.