Vesa Koskela

60

Keskusta

Pihlajisto

Muutin vuonna 1988 Pihlajamäkeen ja aloin retkeillä ja valokuvata Viikki-Vanhankaupunginlahtea. Silloin tutustuin myös Viikki-liikkeeseen, joka pyrki kohtuullistamaan rakentamista luonnonsuojelualueen ympärille ja turvaamaan suojavyöhykkeen sen ympärille. Koska Viikki-liike loppui, mutta olin hyvin selvillä, mitä kaavoitussuunnitelmia missäkin oli, niin perehdyin moniin kaavahankkeisiin ja usein yhteistyössä eri tahojen kanssa teimme lausuntoja, jotka ottivat huomioon luonnonsuojelun. Näiltä ajoilta minulla on hyvä pohja, että valtuutettuna osaa olla vaikuttamassa kaavoitusasioissa luonnon puolesta.

Viimeiset viisi vuotta olen ollut opiskelijana Helsingin yliopistossa. Opiskelen teologiaa, mutta olen opiskellut myös monia muita asioita, kuten suomen kieltä ja suomalais-ugrilaista kielitiedettä.

Kotisivu:
http://vesakoskela.net

Puolue/lista:
Keskusta

Ehdokasnumero:
60


Ehdokkaan vastaukset vaalikysymyksiin

Kysymys:

Helsingin kaupunki päätti keväällä 2020 jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä. Kannatatko kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ns. laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta?

(Ks. Helsingin kansallisen kaupunkipuiston toteutusvaihtoehdot: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/puistot/kaupunkipuisto/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Vain laaja kansallinen kaupunkipuisto mielestäni turvaa sen, että siihen kuuluvilta alueilta ei jatkuvasti yritetä nakertaa luontoa.

Kysymys:

Onko Helsingin vuosittainen asuntorakentamisen tavoite (8000 asuntoa / vuosi) mielestäsi ylimitoitettu?

(Valtuuston päätös AM-ohjelman 2020 hyväksymisestä: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-012950/khs-2020-40/)

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Helsinki sijaitsee niemellä ja ymmärtääkseni jossain vaiheessa tulee niin sanotusta pää tulee vetävän käteen. Ylimitoitettu rakentaminen yksinkertaisesti pikku hiljaa vie hyvin monien helsinkiläisen asukkaiden asumisviihtyvyyden, johon hyvin tärkeänä asiana kuuluu lähiluonto, joka etenkin lapsille ja ikä-ihmisille on monesti se ainoa luonto, mihin he pääsevät yksin tai ikäistensä kanssa.

Kysymys:

Pitäisikö Keskuspuisto mielestäsi säilyttää tulevina vuosina täysin nykyisessä laajuudessaan?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Ei ole mitään pätevää syytä nakertaa Keskuspuistoa enää yhtään lisää.

Kysymys:

Riistavuoren kalliometsän tulevaisuus Etelä-Haagassa on tällä hetkellä auki Vihdintien tekeillä olevan bulevardisoinnin myötä. Kaupungin suunnitelmissa suurin osa puistosta Vihdintien itäpuolella on jäämässä rakentamisen alle.

Kannatatko rakentamisen määrän huomattavaa vähentämistä alueella, jotta puiston luonto- ja virkistysarvot voidaan säilyttää esillä ollutta kaavarunkoa paremmin?

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton kanta Riistavuoresta ja Vihdintien kaavarungosta:
https://www.sll.fi/helsinki/2020/05/13/mielipide-haagan-ympyraa-vihdintieta-ja-sahkoasemaa-koskevan-asemakaavan-ja-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta

Pro Haagan ry:n lausunto (pdf) Riistavuoren puiston alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:
https://drive.google.com/file/d/13NXBUwCz8U--MElm3sODJ756JlqroBAo/view?usp=sharing)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää (esimerkiksi asukkaiden ehdottamalla tavalla, jossa rakentaminen keskitettäisiin Vihdintien reunaan ja alueen pohjoispäähän)
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Ilmeisesti hankkeessa ollaan jo niin pitkällä, joten on viisainta tyytyä asukkaiden ehdottomaan rajaukseen. En toki vastusta hankkeesta kokonaan luopumistakaan, jos se on vielä mahdollista. Politiikka on ymmärtääkseni "mahdollisuuksien taidetta".

Kysymys:

Pohjavedenpuisto Vuosaaren Kallahdessa on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioharjanne Kallvikinniemen pohjoispuolella. Meri-Rastilan itäosan uudessa asemakaavassa puiston alueelle metsään ja kallioille on suunniteltu yli kolmenkymmenen korkean kerrostalon rakentamista.

Pohjavedenpuiston 7,7 hehtaarin alasta suunnitellaan rakennettavaksi 60 % eli lähes kaksi kolmasosaa, ja moni asukas on huolissaan metsän tulevaisuudesta.

Olisitko valmis vähentämään tälle alueelle suunnattua rakentamista?

(Tietoa Pohjavedenpuiston asukasmielipiteistä: https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua. Mielestäni hankkeesta tulisi kokonaan luopua, koska se on luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen lisäksi monille lähiasukkaille tärkeä luontokohde. Olisi aika suojella luontoa myös Helsingissä, eikä lähteä vain Helsingistä suojelemaan luontoa jonnekin muualle. Tärkeää luonnonsuojelu on toki muuallakin, eikä siihen panosteta tarpeeksi.

Kysymys:

Olisitko valtuutettuna valmis keventämään tai luopumaan Alppilan kallioiden paikalle Savonkadun varteen suunnitellusta toimistorakennushankkeesta?

(Ks. Helsingin Uutisten artikkeli Alppilan kallioiden rakennushankkeesta https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3018730)

  1. Kyllä, hankkeesta tulisi luopua
  2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, vähentäisin rakentamisen määrää. Näkisin niin, että kevyttä toimistorakentamista voidaan sallia alueelle.

Kysymys:

Olisitko valmis vähentämään Malmin lentokenttäalueelle suunniteltua rakentamista reippaasti, jotta alueen uhanalaiset luontotyypit voitaisiin säilyttää nyt esitettyä 25 000 asukkaan kaavarunkoa paremmin? Samalla kenttä voisi mahdollisesti tulevaisuudessa toimia sähköisen ilmailun edelläkävijänä.

(Ks. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntijan Tapani Veistolan kannanotto Malmin kenttäalueen luontotyypeistä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa)

  1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Kyllä, alueelle voisi rakentaa, mutta vähentäisin tavoitetta esimerkiksi 10 – 15 000 asukkaaseen
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä, alueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan. Malmin lentokentän luontoarvot ovat kiistattomat, mutta vielä olennaisempana näen sen, että Malmin lentäkenttä tulee säilyttää ilmailukäytössä Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden vuoksi. On tärkeää, että Helsinki-Vantaan lentokentälle on pääkaupunkiseudulla edes jollakin tavalla toimiva varakenttä.

Ymmärtääkseni Malmin lentokenttä toimii parhaiten mahdollisimman monipuolisessa ilmailukäytössä sillä tavalla, että asuntorakentamista ei tule alueelle ollenkaan.

Kysymys:

Mitä seuraavista kannatat eniten Helsingin ydinkeskustan ranta-alueille, kuten Eteläsatamaan? Voit valita useamman kuin yhden vastauksen.

  1. Asuntoja ja toimitiloja
  2. Museoita (esim. Design-museo)
  3. Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä
  4. Jotakin muuta (tarkenna alla)

Vastaus:

Museoita (esim. Design-museo) ja Puistoja ja kävely-/pyöräilyteitä. Kyllä Suomi tarvitsee toimivan Desing-museon, mutta toki puistoja ja kävely- ja pöyräteitä on myös hyvä rakentaa.

Kysymys:

SRV suunnittelee suurta UrBaana-hanketta nykyisen Baanan alueelle ydinkeskustassa. Nykymuotoinen Baana nopeana pyöräilyreittinä häviäisi, ja ympärille rakennettaisiin 8 – 10 -kerroksisia rakennuksia. Tulisiko näistä suunnitelmista luopua?

(Ks. linkki pdf-muistioon asukkaiden syksyllä 2020 järjestämistä kaavakävelyistä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille: https://drive.google.com/file/d/1yhVXYvmSX-MKvryRSknl0vAFjyZicNMA/view?fbclid=IwAR1R1K_a2zUPZfm3KAdpMMtbiMXvJFIA3OQhM2NiGRZSd9R-mn0XhTBZkKg)

  1. Kyllä, koko UrBaanasta tulisi luopua
  2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita
  3. Ei
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Kyllä, mutta pienimuotoista rakentamista voisi harkita. Ymmärtääkseni kaavoitus on kunnan ja sen valtuuston tehtävä ja vastuu, joten SRV ei voi päättää ydinkeskustan tulevaisuudesta. Yhteistyössä eri tahojen kanssa kaupunki voi suunnitella alueelle pienimuotoista rakentamista.

Kysymys:

Elielinaukiolle on tekeillä suunnitelma erilaisista hotelli- ja toimistorakennuksista. Mitä mieltä olet aukion tulevaisuudesta?

  1. Aukiolle ei tulisi rakentaa ollenkaan
  2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen)
  3. Aukiolle tulisi rakentaa runsaasti
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Aukiolle voisi rakentaa maltillisesti (Vltavan jugend-talo säilyttäen). Koska en ole periaatteessa kaikkea rakentamista vastaan, niin hyväksyn alueelle maltillisen lisäraketantamisen tai ainakin alueen kehittämisen yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Kysymys:

Vuoden 2016 yleiskaava on eri puolilla Helsinkiä johtanut useisiin epäkohtiin ja ristiriitoihin. Monien asukkaiden mielestä rakentamisen ylimitoitus, pikselien käyttö kartoissa, ja rakennusoikeuksien ilmaiseminen ilman ylärajaa olivat alunperin merkittäviä virheitä.

Myöhemmin verkkokaupan kasvu, etätyön yleistyminen ja virkistysalueiden merkityksen korostuminen ovat lisänneet tarvetta yleiskaavan muuttamiseen. Mitä seuraavista vaihtoehdoista itse kannattaisit:

  1. Yleiskaava olisi säilytettävä nykyisellään
  2. Yleiskaava olisi säilytettävä, mutta sen soveltamista olisi olennaisesti muutettava
  3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa
  4. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

3. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olisi ryhdyttävä laatimaan uutta yleiskaavaa. Koska vuoden 2016 yleiskaava on laadittu liian epämääräiseksi, tulisi heti ryhtyä ja nopealla aikataululla laatimaan uutta yleiskaavaa, joka toteutettaisiin niin selkeäksi, että asemakaavavaiheen epäselvvyykiä ei tulisi.

Kysymys:

Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä työn alla useita suuria hankkeita keskustassa. Kannatatko rakennusliikkeiden voimakasta osallistumista kaavoitusprosesseihin?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

2. Ei. Kun Helsingin kaupunki kaavoittaa, niin on selvää, että se ei toteuta kaavoittamiaan alueita, joten kyllä yhteistyötä myös ja etenkin rakennusliikkeiden kanssa tarvitaan. Kaavoittamisessa päätäntävalta lain mukaan on hyvin selkeästi kunnilla ja se tulee näkyä kaikissa kaavoitusprosesseissa.

Kysymys:

Olisitko kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä valmis hylkäämään kokonaan hankkeen, jota itse pidät huonona, mutta jota puolueesi tukee?

  1. Kyllä
  2. Ei
  3. Muu vastaus (perustele)

Vastaus:

1. Kyllä. Lähtökohtana on se, että teen perustellut päätökset itsenäisesti, mutta yhteistyössä puolueen kanssa. Pyrkisin tietenkin ensisijaisesti saamaan puolueen sille kannalle, jolla itse olen. Tähän on Keskustassa keskustelevana kansanliikkeenä hyvät mahdollisuudet.

Kysymys:

Kuvaile omin sanoin, mitä Helsingin luonto merkitsee sinulle:

Vastaus:

- Vuodesta 1988 lähtien olen asunut Pihlajamäessä ja Pihlajistossa, joten luonnollisesti eniten retkeilen Viikki-Vanhankaupunginlahden alueelle, jonne pääsen kätevästi kotoani kävellen.

- Valokuvaan, kävelen ja lenkkeilen mieluummin luonnossa kuin rakennetussa kaupunkiympäristössä, mutta Helsingissä oman mielenkiintonsa tuo myös se, että monilla alueilla kaupunkiympäristö ja ihminen on täällä pakostakin osa luontoa.

- Helsingissä lähiluonnon säilyttäminen on hyvin tärkeää, sillä monesti se on niin lapsille kuin ikäihmisillekin se ainoa luonto, johon se päivittäin pääsevät.

Kysymys:

Mitkä ovat juuri sinulle erityisen tärkeitä luonto- ja kulttuurialueita Helsingissä?

Vastaus:

-Viikki-Vanhakaupunginlahti kokonaisuudessaan (mm. peltoalue, luonnonsuojelualue, Vantaanjoen suu).

-Muita tärkeitä luontokohteita itselleni ovat mm. Vantaanjoen varsi ja Longinoja taimenineen, Seurasaari, Korkeasaari, Harakka jne.

-Kulttuurikohteena Helsingin keskusta on minulle mielenkiintoinen monipuolisuutensa vuoksi. Pyrin puhumaan sen puolesta, että Helsinkiin perustetaan Tunturikadulle Mika Waltari -museo, jossa mm. tuotteliaan kirjailijan työhuone on edelleen olemassa. Siitä tulisi uusi upea kulttuuri- ja matkailukohde.

Kysymys:

Mitä muuta haluat sanoa äänestäjille Helsingin luonto- ja kulttuurialueista?

Kuvaile ajatuksiasi enintään 260 merkillä, niin julkaisemme tähän kysymykseen antamasi vastauksen myös sivuston Twitter-kanavalla (@pelastahelsinki).

Vastaus:

Maantieteellinen tosiasia on se, että Helsinki on niemi, joten tämä tosiasia on tunnustettava ja ymmärrettävä, että kasvun rajat tulevat väistämättä vastaan, jos Helsinki aiotaan säilyttää luonnoltaan monimuotoisena ja viihtyisänä.